Tähän on tultu. Katkaisin vajaa kolme vuotta sitten järkyttävän sokerinsyöntikierteeni lähinnä kokeillakseni, olisiko ruokavalion muutoksesta apua iho-ongelmiin (ensisijaisesti akneen). Pitkään kestänyttä totaalikieltoa seurasi maltillinen sokerin syöminen niin, että sain syödä sitä kohtuudella viikonloppuisin. Pysyin ruodussa tosi pitkään ja onnistuin ongelmitta syömään mitä halusin esimerkiksi lomilla mutta palaamaan normaaliin tahtiin arjen koittaessa. Vuosi sitten homma lähti kuitenkin pikkuhiljaa käsistä.

Ennen ensimmäistä katkaisua söin sokeria sisältäviä herkkuja usein, mutta en paljon kerrallaan. Herkkujen lisäksi söin huomattavia määriä piilosokeria jugurteissa, rahkoissa ja mysleissä. Noihin piilosokeria sisältäviin ruokiin en ole enää palannut, mutta vuoden 2015 alusta lähtien aloin pikkuhiljaa syödä karkkia, suklaata ja kakkuja sekä usein että jo ihan oikeasti paljon kerrallaan. Koko loppuvuoden 2015 päässäni kyti ajatus, että tämä ei voi jatkua näin, mutta kaikkien ihanien joulusuklaiden edessä olin kyvytön tekemään asialle mitään :D Joulun välipäivinä olin syönyt itseni siihen kondikseen, että olin niin turvonnut, että hyvä kun sain farkkuja enää kiinni. Enkä tarkoita (enimmäkseen) oikeaa lihomista vaan sitä jäätävää nesteen määrää, mitä herkutteluni oli kerännyt kroppaani. Kysyin siskolta, että mitä jos laitettaisiin pystyyn veto, niin mun olisi helpompi katkaista kierre.

Sisko innostui, yllättävää kyllä, ideasta, vaikka diili on selvästi mun puolella :D Sovimme, että jokapäiväinen herkkujen syöntini loppuisi nyt ja tästä lähtien sai pitää yhden karkki-/sokeripäivän viikossa. Jos pystyisin pitämään sen pääsiäiseen asti, saisin siskon piffaamana kasvohoidon Jolie Spassa. Jos taas rikkoisin lupaukseni, sisko saisi valita MACiltä minkä tuotteen tahansa. Lisäsin vetoon vielä hieman vaikeustasoa, mutta kuitenkin pitkällä tähtäimellä omaksi edukseni. Päätin nimittäin, että ensimmäisinä kahten viikkona en saisi myöskään pitää tätä yhtä herkkupäivää. Ihan koska kierteen katkaisu on helpompaa, jos sokerinälkää ei ruoki vähään aikaan lainkaan.

Ensimmäinen viikko oli jotain ihan kamalaa. Unelmoin suklaasta, irtokarkeista ja kakuista ja näin jopa unta, että ahmin herkkuja, enkä kertonut siskolle mitään :D Vedon kolmantena päivänä tuntui, että fuck this, mä nyt vaan otan ja syön kaapissa houkuttelevasti lymyileviä herkkuja. Onneksi pidin kuitenkin kirkkaana mielessä palkinnon, joka odottaa, enkä ratkennut. Kaikki sokeria syövät tajuavat mitä tarkoitan. Sokeri ihan aikuisten oikeasti on jonkinlaista huumetta! Jännä kuitenkin on, että pahimmat mieliteot jäivät ensimmäisen viikon jälkeen pois. Muistan, miten ensimmäisessä sokerinvastaisessa kampanjassani sokerinhimo vain kesti ja kesti, ja yhdessä vaiheessa luulin, ettei se lopu ikinä. Nyt onneksi toinen viikko, joka on ihan kohta takana, on sujunut lähes ongelmitta.

Jo viikossa huomasin turvotuksen vähentyneen. Vaakaa en omista, mutta uskon, että pari kiloa on lähtenyt tosiaan ihan pelkkää elimistöön kertynyttä turhaa nestettä. Lisäksi tunnen selvästi sen, miten verensokeri ei enää pompahtele alhaalta ylös ja laske nopeasti. Kaikki varmaan tietävät fiiliksen, että syö pieneen hiukomiseen ison suklaapatukan ja vähän ajan päästä vasta huono olo onkin. Sellaista huonon olon tuovaa nälkää on nyt selvästi harvemmin kuin silloin, kun herkuttelin runsaasti. Siitä olenkin tosi tyytyväinen, koska sellainen yököttävä ja heikottava nälkä on inhottava tunne.

Olen myös miettinyt sitä, että saisinko jonkinlaista parempaa oloa sillä, että jättäisin valkoiset viljat pois. Toistaiseksi olen kuitenkin tullut tulokseen, että koska en syö vaaleaa leipää juuri koskaan, enkä pastaa tai pizzaakaan kuin ehkä kerran-pari kuukaudessa, tulevat valkoiset viljatuotteetkin ruokavaliooni lähinnä herkuista. Joten kun sokerin jättää pois, se karsii paljolti myös viljojen määrää. En koe ainakaan nyt tarvetta muihin ruokavalion muutoksiin.

Ensimmäisten parin viikon aikana olen kokenut tarvetta hieman helpottaa vieroitusoireitani, kuitenkin tietenkin ”sallitulla” tavalla (tosin tästäkin voi olla montaa mieltä ;). Tein puolivahingossa modifikaation kaverin aikoinaan jakamasta raakasuklaareseptistä, ja tämä vahinkoresepti on tähän astisista terveellisistä herkuista ollut mielestäni paras. Jaan reseptin blogissa vähän myöhemmin, koska ihan varmasti näin alkuvuodesta siellä on muitakin sokerin välttelijöitä? :)

Muita herkkulakkolaisia tai vähentäjiä? Vai ovatko tällaiset rajoitukset ihan idiootin hommaa? :D