Uusi fööni + lopputulos softerilla ja ilman

29/05/2014 Salla13 kommenttia

Ai miten niin oli jo aikakin hankkia uusi hiustenkuivaaja? ;) Kuvassa näkyvä vanha föönini oli saatu joskus jostain ilmaiseksi, ja muistan käyttäneeni sitä ainakin kahdeksan vuotta. Laitteessa (jossa ei ole edes mitään merkkiä) on on/off-nappi, mitään ”turhia” lämpötilan tai puhallustehon säätöjä ei =D Kysäisin talvella kampaajaltani siitä, mitä merkitystä hiustenkuivaajan laadulla oikein on. Kampaaja totesi, että mikäli käyttää asianmukaista lämpösuojaa föönauksen alla, ei hiusten kunnon kannalta juurikaan mitään. Mutta lopputuloksen kannalta kyllä sitäkin enemmän. Tärkeää on kuulemma se, että suutin on tarpeeksi kapea, jotta hiukseen saa kiiltoa. Ja plussaa on, jos fööniin saa liitettyä softerin, jolla saa vaihtelua föönaustulokseen.

Suuttimen kapeus ja softeri demonstroituvat näissä kuvissa aika hyvin. Mun ongelmana on ollut nimenomaan karvaisen näköiset hiukset, mutta en ole tiennyt, että olen saanut sen aikaan (osittain) hiustenkuivaajalla. Mun hento tukka kuivuu föönillä kuin föönillä nopeasti, niin en ole tajunnut kiinnittää huomiota muuhun.

Olen ihan viime aikoina kiinnostunut hiustenhoidosta tosi paljon. Uusi innostukseni yhdistettynä föönin tarpeeseen on yhtä kuin, että mulla kävi ihan mieletön tuuri, kun sain blogin kautta testattavaksi tämän Remingtonin PRO-Air Compact AC5911 hiustenkuivaajan.

Aluksi uusi kuivaaja tuntui hitsin isolta ja painavalta, ja sitä se tietysti olikin verrattuna aiempaan matkakokooni ;) Käyttö oli myös ensimmäiset kerrat todella kömpelöä, mutta jo varmaan kolmannella käyttökerralla käsi oli tottunut Remingtonin painoon ja kokoon.

Föönissä on kaksi vaihtoehtoa puhallusteholle ja kolme puhalluslämpötilalle. Itse olen käyttänyt useimmiten keskilämpötilaa ja miedompaa puhallustehoa. Föönissä on myös viileän ilman puhallustoiminto, jota käytän joka kerta viimeiseksi kiinnittämään kampauksen. Viileän puhallusilman käytön sanotaan myös lisäävän hiukseen kiiltoa. Plussaa muuten myös kolmen metrin verkkojohdosta! Föönin suositushinta on 39,95 €.

Lopputuloksen ero näiden kahden käytön välillä on vielä paljon isompi kuin uskalsin toivoa. Olen ihmetellyt, miten kampaajalla hiukseni föönataan kiiltäviksi, kun itse olen saanut aikaiseksi vain mattaisen karvakasan. En voi muuta kuin suositella muille yhtä urpoille uuden föönin hankkimista, jos nyt ylipäätään joku käyttää tällaista kämästä romua ;)

Tässä kuva juuri kuivatusta tukastani. Tein ja teen sen aina illalla ennen nukkumaan menoa, joten kuivauksen jälkeen hiuksiin ei ole tässä kuvassa lisätty mitään hiustuotteita. Aamulla sitten tupsuttelen hiuspuuteria ja suihkin vähän hiuslakkaa. Pyyhekuivassa tukassa tukea antamassa mulla oli Rock Your Hairin Get A Lift -suihke ja Size Matters -tyvivaahto.

Softerikuivatusta tukastani vartavasten ottamani kuvat olivat epätarkkoja, kun valo ei enää riittänyt. Mutta tästä kuvasta (jossa hengailen Kissiksen koiran kanssa) näkee, että lopputulos on aika jännä. Itse ainakin tykkään, että tällainen vähän sekainen look on kivaa vaihtelua silloin tällöin :)

Mitä olette mieltä, onko föönillä väliä? Tunnustaako joku muukin käyttävänsä vielä jotain 90-luvun rotiskoa? :)

Hiustenkuivaaja saatu blogin kautta ilmaiseksi.

Koiraystäviä · Lifestyle

Rikille

27/05/2014 Salla49 kommenttia

Karvainen silmäteräni Riki lensi reilu kolme viikkoa sitten koirien taivaaseen. Hän eli yhdeksän vuotta täyttä koiran elämää lähes loppuun asti ja leikki koirapuistossa Benin kanssa vielä kolme päivää ennen kuolemaansa. Vappuaattona Rikille alkoi tulla outoja oireita virtsankarkailusta syömättömyyteen, ja vappupäivänä käytimme sitä eläinlääkäripäivystyksessä. Rikin virtsassa oli hieman proteiinia ja valkosoluja, mutta ei mitään selkeää, eikä löydös korreloinut Rikin huonon kunnon kanssa. Rikiä nesteytettiin ja sille aloitettiin varmuuden vuoksi laajakirjoinen antibiootti. Saimme ohjeeksi seurata tilannetta perjantain ja varata ajan tarkempiin labroihin, jos olo ei parane huomattavasti. No eihän se parantunut. Riki jaksoi perjantaina syödä enää mun kädestä kyljellään maaten, eikä noussut muuten kuin pari kertaa kun veimme sen talon ympäri pissalle. Lauantaiaamuna veimme todella väsyneen Rikin lääkäriin. Lääkäri näki heti Rikin silmistä, että ne olivat kellertävät, ja sanoi epäilevänsä, että maksassa oli jotain vialla. Verikoe vahvisti epäilyn, Rikin maksa-arvo oli niin korkea, että laite ei edes mitannut lukemaa. Mitään ei ollut enää tehtävissä, ja niin piti tehdä se päätös, jonka tekemistä jokainen koiranomistaja kammoaa.

Riki oli käynyt hoitohuoneen lattialle makaamaan heti verikokoeen ottamisen jälkeen, eikä jaksanut enää nostaa päätään. Yritimme puhua rohkaisevalla äänellä ja tietenkin silittelimme ja rapsutimme sitä paljon. Rikin pää oli mun sylissä, kun se sai viimeiset pistokset. Ennen sitä olin istunut lattialla ja katsonut Rikiä silmiin. Silmät olivat tosi väsyneet. Riki kuitenkin jaksoi vielä nuolaista mua naamasta. Sen oli aika mennä.

Sen sijaan, että muistelen Rikin kuolemaa, haluan muistella Rikin elämää.

Tapasin Rikin ensimmäistä kertaa kun se oli juuri täyttänyt kaksi vuotta. Tuolloin kävin poikakaverin luona ensimmäistä kertaa. Riki tuli ovelle vastaan, ja muistan kuin eilisen, miten kuiskasin onpas se ISO :) Riki oli kyllä aika vaikuttavan kokoinen, aika tarkkaan 40 kg. Tuolloin se oli vielä supertikissä, nuorena ja timminä. Onneksi mulla oli lapsuudessa ollut kotona koira, enkä muutenkaan pelännyt niitä. Kaverillani oli kaksi staffia, eli pienempää versiota tästä rodusta, joten mulle oli tuttua myöskin näiden kavereiden hurjalta näyttävä tapa leikkiä ;)

Mä otin Rikin heti omakseni. Ja se otti mut. Ei ollut tietoakaan mistään mustasukkaisuudesta tai siitä, ettei se olisi totellut mua. Samanlaista katse riittää -auktoriteettia kuin poikakaverini kanssa mussa ei Rikille tietenkään ollut, sellaisen voi saada vain yksi henkilö ja vain se, joka on koiran pennusta asti kouluttanut. Riki oli opetettu ja koulutettu kiva kaveri jo mulle valmiiksi.

Rikiä rakastivat kyllä mun lisäksi muutkin. Se sai poikkeuksellisen monta ”fania”, muun muassa kaksi siskoani. Rikin rauhallisesta aurasta kertoo sekin, että äitini, joka on lapsesta asti pelännyt isoja koiria, oppi pois pelostaan Rikin (huom. pelottavan tappajakoiran ;) avulla. Äiti myös piti Rikistä, ja se vasta oli ihmeellistä.

Riki oli uskomattoman taitava aistimaan erilaisia tunnetiloja. Jos mulla oli paha mieli ja vetäydyin sänkyyn lepäämään, ei mennyt kuin hetki, kun iso amstaffi tuli viereen ja laski päänsä mun käden tai jalan päälle. Rikiä on suurelta osin kiittäminen siitä, että mä olen vielä jotakuinkin järjissäni.

Riki rakasti pehmolelujen lussuttamista.

Ja pitkiä päikkäreitä, pää aina tyynyllä.

Se rakasti lunta, ja monesti talvisin jouduttiin lähtemään koirapuistosta pois liian lumensyömisen takia etuajassa :) Sillä oli myös ihan mieletön puruvoima.

Viimeisen vuotensa Riki-poika sai elää isoveljenä tai Isosetänä, niin kuin me sanotaan. Rakastan Rikin lempeää, mutta päättäväistä katsetta tässä kuvassa.

Riki oli tosi tarkka sen suhteen, että se halusi omaa tilaa. Sänkyynkin se tuli aina vasta viimeisenä, että sai itse mennä niin lähelle meitä kun halusi, mutta jos sitä lähenteli liikaa, sille saattoi tulla äkkilähtö sohvalle nukkumaan ;)

Mä muistan tosi selvästi tämän kuvan ottamisen. Beni oli ollut meillä muutaman päivän ja haki läheisyyttä Rikiltä, joka vähän kummeksuen vaihtoi heti paikkaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Riki antoi Benin tulla lähelle.

Sittemmin pojista tuli erottamattomat <3

Riki rakasti yli kaiken uimista ja nimenomaan veteen hyppäämistä meidän mökin laiturilta. Tällaisena mä haluan Rikin muistaa.

Hiukset · Hiusten hoito · Hiusten muotoilu · Rock Your Hair

They rock my hair!

25/05/2014 Salla9 kommenttia

Nyt kaikki ohuthiuksiset kuulolle! Tai paksuhiuksisetkin toki, jos haluatte lisää nostetta hiuksiinne :) Sexy Hair -tuotteiden takana ollut julkkiskampaaja Michael O`Rourke on luonut pinkkeihin dimangipulloihin pakatut Rock Your Hair -tuotteet, joiden slogan on Bigger, thicker, fuller, healthier hair! Yes please :D Sain Rock Your Hairin maahantuojalta testiin sarjan shampoon, hoitoaineen, hiuspuuterin sekä kaksi tuuheuttavaa muotoilutuotetta.

Big Hair Rocks Shampoon luvataan puhdistavan hellävaraisesti ilman parabeeneja ja sulfaatteja. Itse asiassa tämä shampoo oli testaamistani tuotteista ainoa, joka ei itselleni jää vakituiseen käyttöön. Se nimittäin karhensi hiuksiani niin paljon, että ne olivat pesuvaiheessa kuin huovutetut :D Shampoota oli jopa vähän vaikea saada tämän takia huuhdeltua pois. Hoitoaine siloitti hiukset kyllä takaisin kuosiin, mutta en tykkää tuollaisesta pesufiiliksestä, enkä tiedä, onko se ylipäätään hyväksi hiuksille? Olen käsittänyt, että tuuheuttavat shampoot avaavat hiussuomuja, ja tämä efekti oli hieman liikaa mun hiuksille.

Hoitoaineesta sitävastoin pidän todella paljon! Se siloittaa hiuksista nätit ja kiiltävät, kuitenkaan latistamatta niitä. Hoitoaineen luvataan suojaavan värikäsiteltyjä hiuksia ja sen sisältämän panthenolin vahvistavan hiusta ja antavan kiiltoa. Voin allekirjoittaa, hiukset näyttävät todella hyvinvoivilta Rock Your Hair -hoitsikkaa käytettyäni.

Bombshell Big Hair Powder on ihanin hiuspuuteri, jota olen koskaan kokeillut. Tai siis teholtaan Osiksen hiuspuuteri yltää samaan, mutta voi vinde, miten tässä pinkissä kaverissa on hyvä tuoksu <3 Annostelun kanssa saa kyllä olla hieman tarkkana, muutaman kerran sain mustalle paidalla kivan hilse-efektin aikaiseksi ;) Onneksi puuteri lähti pois paidalta kevyesti puhaltamalla.

Väri- ja kosteussuojan sisältävä Get A Lift -suihke on tarkoitettu käytettäväksi pyyhekuivaan hiukseen tai sitä voidaan käyttää kuivaan hiukseen pesujen välissä. Suihke on ihanan hienojakoista ja antaa kivasti tukea hiuksille. Tämä voittaa aiemmin käyttämäni Redkenin Body Full -suihkeen 6-0 siitä syystä, että Redkenin kanssa ainakin mun liinatukka tuntuu hieman klähmäiseltä ja rasvoittuu nopeammin.

Size Matters on suihkutettavaa tyvivaahtoa, jolla todella saa tukkaan sitä volyymia! Käytän tätä Get A Liftin kanssa föönauksen alle. Tyvivaahto on niin tehokasta, etten voi käyttää sitä ollenkaan otsikseen, ellen halua sen nousevan pystyyn (kirjaimellisesti!) :) En ensin keksinyt, miksi ihmeessä etuhiukseni sojottavat pesua seuraavana päivänä SUORAAN eteenpäin, mutta sitten kokeilin jättää Size Mattersin pois otsiksesta ja niin taas otsiskin taipuu sinne, minne pitää. Hassua :)

Kaikki Rock Your Hair -tuotteet tuoksuvat raikkailta, ei tarvitse siis pelätä mitään vaahtokarkkifiilistä, vaikka pullot pinkkejä ovatkin. Shampoota lukuun ottamatta kaikki nämä kaverit jäävät vakkarikäyttööni, ja voin lämpimästi suositella näitä muille ohuttukkaisille. Näiden tuotteiden hinnat ovat 22,5 ja 27,5 euron välillä ja kampaamoista näitä saapi.

Kuka muu on kokeillut Rock Your Hairia? :)

Tuotteet saatu blogin kautta ilmaiseksi.

Atkins · Method · Ruoka ja juoma

iherb ja aamurutiinin muutos

24/05/2014 Salla16 kommenttia

Mä olen siipeillyt siskon iherb-tilauksissa lukemattomia kertoja. On ollut helppoa vain ilmoittaa, että ”maitohappobakteereja ja sinkkiä kiitos” ja sisko on laskuttanut ja toimittanut tavarat :) Innostuttuani Atkins-patukoista kyseinen järjestely ei enää toiminut, koska tilausta täytyy lykätä meneämään aika usein ja paketista tulee iso ja painava. Niinpä olen nyt tilannut pari kertaa ihan isse.

Vitamiinit ja lisäravinteet on järkevää tilata iherbistä. Hinnat ovat esim. Solgarin tuotteilla melkein puolet halvemmat Suomen hintoihin verrattuna. Edes tilauksen hintaan lisättävä ALV ja painon mukaan menevät postikulut (mulla on ollut 8 dollaria, sillä saa jo paljon) eivät tee tilausta kannattamattomaksi.

Tämä tilaus keskittyi kuitenkin Atkins-patukoihin. Luin niistä ensimmäistä kertaa Karkkipäivä-blogista ja voi veljet, miten oikeassa Sanni olikaan näitä kehuessaan! Nämä violettikuoriset Endulge-patukat ovat lähinnä karkin korvikkeita, eli proteiinia näissä ei paljon ole. Sokeria on kuitenkin vain 0-3 g, joten sen puoleen voi vedellä aika hyvillä mielin. Proteiinin määrä per patukka on 2-5 g näissä mun ostamissa patukoissa. Kuvassa alhaalla oleva Chocolate Caramel Mousse Bar on jotain ihan jäätävän hyvää, maistuu ihan Marsilta <3

Siniset Advantage-patukat ovat sitten astetta terveellisempiä. Sokeria on 1-3 g ja proteiinia 7-18 g. Mun lemppari on Chocolate Brownie Bar (ei kuvassa), jossa on juurikin tuo 18 g prodea, eli se pitää jo nälkääkin aika hyvin.

Punaiset Meal-patukat ovatkin sitten jo tuhti välipala. Proteiinia näissä mun maistamissa on 15 g ja sokeria 1 g.

Mä olin aluksi sokerin kanssa tosi tarkka, sitä ei saanut arkisin olla YHTÄÄN. Tämä johtui siitä, että yksinkertaisesti oli helpompaa olla täysin ilman, kuin miettiä, mikä määrä on liikaa ja mikä ei. Mua on nyt kuitenkin valistettu, että esimerkiksi 1 g sokeria on niin pieni määrä, ettei sellaisesta kannata ottaa ressiä. Niinpä olen näitä Atkinsejakin voinut syödä, ja arkeni on helpottunut välipalojen suhteen huomattavasti. Syön kyllä yleensä iltapäivällä jonkin hedelmän, mutta sen lisäksi tarvitaan jotain muutakin. Yleensä nappaan työhuoneesta lähtiessä yhden Atkinsin mukaan ja syön sen kotimatkalla. Kaupassa käyminen nälkäisenä on jotain ihan kamalaa!

Atkinsien lisäksi vilkuilin Method-saippuoita, koska näitä monet kehuvat. Löysin mansikantuoksuisen Minnin ja sitruunantuoksuisen Mikin, niin pitihän ne hyvänen aika kotiuttaa. Koostumus saisi mun puolesta olla paksumpaa vaahtoa, mutta söpöt pullot kompensoivat :)

Niin ja muuten olen jälkikäteen kuullut, että iherbilta saa ensimmäisen tilauksen yhteydessä koodin, jolla joku toinen saa ensimmäisestä tilauksestaan alennusta 5-10 dollaria. Ilmeisesti myös koodin eteenpäin antanut henkilö saa jotain bonusta, mutta mulla ei ole tästä mitään käsitystä. Jos joku haluaa tuon alen itselleen ja on tilaamassa ensimmäistä kertaa, niin mun koodi on GNR429, saa toki hyödyntää.

Sitten siihen aamurutiinieni muutokseen. Mähän olen nyt vajaan vuoden nauttinut aamiaiseksi itsetehdyn smoothien. Se on yksi päiväni parhaista hetkistä, enkä osaisi olla enää ilman. Ongelmana on ollut ainoastaan se, että reippaasti yli litran juomiseen menee aikaa. Olen siis hörppinyt smoothieta kotona ajan kanssa ja meikannut bussissa. Not anymore! Citymarketissa oli tarjouksessa OBH Nordican Smoothie Twister, jossa smoothie tehdään valmiiksi korkillisiin matkapulloihin. Alkuperäinen hinta on viidenkympin nurkilla, mutta nyt tämän sai 25 eurolla.

Surrauttelen edelleenkin samat ainekset sekaisin, mutta jaettuna kahteen pulloon. Toisen pullon sisällön juon samalla kun meikkaan (!), millä aikaa toinen pullo viilentyy vielä lisää jääkaapissa. Sitten vain pullo jääkaapista mukaan ja menoksi. Bussissa sitten nautin toisen pullollisen samalla kun luen kännykällä blogeja :) Ihan mahtavaa! Enää ei tarvitse raahata mukana hemmetin painavaa meikkipussia tai pelätä, että rikon jonkun ihanan meikkini.

Löytyykö sieltä iherb/Atkins/smoothie-faneja? :)

Diego Dalla Palma · Essie · Kynnet · Lumene · OPI

Eriväri-samavärikynnet

21/05/2014 Salla2 kommenttia

Pitkästä aikaa vähän kynsijuttuja :) Lakkaan yleensä (tai siis aina hah) kynnet sunnuntai-iltana, jolloin on viimeiset puoli vuotta ollut aika turha alkaa ottaa kuvia. Se pimeys siis :P Nythän tilanne on muuttunut, ja olen saanut ihan hyviä kuvia jopa kymmeneltä illalla, niin siistiä!

Toisaalta kyllä olen tehnyt viime aikoina ihan ihmeellisiä kokeiluja lakkausten kanssa, ja osa on ollut niin järkyttäviä, ettei niitä olisi tänne voinut kuvatakaan, paitsi sketsimielessä. Nämäkin kynnet olivat taas tällainen kokeilu, joka kuitenkin onnistui mun mielestä ihan kivasti :)

Lakat vasemmalta oikealle ja pikkurillistä peukaloon: Lumene 11 Auringonkehrä*, OPI The Impossible, Lumene 20 Ahomansikka*, Essie Camera, Diego Dalla Palma 81

Halusin ympätä samaan lakkaukseen nämä kaksi uutta Lumenen Gel Effect -lakkaa, mistä sitten keksin, että mäpäs laitan joka kynteen eri lakkaa, mutta pidän värit lähellä toisiaan. Oli muuten jännä huomata, miten monta samankaltaista sävyä omistan, vaikka luulin, etten omista yhtäkään punaista kynsilakkaa. Eiväthän nämä nyt mitään joulunpunaisia ole, mutta punaisia kuitenkin. Mä olen pitänyt itseäni jotenkin pinkki-violetti-ihmisenä ;)

Mä tykkään tästä lopputuloksesta just siksi, että kauempaa tai nopealla vilkaisulla näyttää, että mulla olisi vain yhtä kynsilakkaa. Lähemmällä tarkastelulla erot huomaa, mutta siltikin saa tuijottaa hetken aikaa (ainakin sisätiloissa), että osaa sanoa, että joka kynsi on lakattu eri värillä. Tää ei saleen oo kenenkään muun mielestä jännää, mutta mun mielestä on ;D

Lumenen geelilakkojen juttu on se, että niillä saa geelimäisen kiillon ja hyvän pysyvyyden. Mä iskin kuitenkin kaikkien päälle Seche Vite -pikakuivattajapäällyslakkaa, joten kyllähän jokainen kynsi kiiltää ihan sen ansiosta. Seuravaksi kokeilenkin näitä geelilakkoja pikakuivattajasuihkeen tai -tippojen kanssa, ihan näin testimielessä :) Hyvän pysyvyyden voin kyllä allekirjoittaa.