Joulukalenteri · The Body Shop

Vuoden 2019 ensimmäinen kosmetiikkajoulukalenteri myyntiin!

Postaus sisältää mainoslinkkejä, merkitty tähdellä (*)

Anteeksi, mutta olisiko teillä hetki aikaa puhua joulukalentereista?! Mä sain viime viikolla noottia, kun näytin ig storyssa, että ostin ensimmäisen joulukoristeen. Elokuussa. Mutta eipä hei mennyt montaa päivää, että sähköpostiin kilahti tämän vuoden ensimmäinen tieto joulukalenterin lanseerauksesta! Asialla on mikäpä muukaan merkki kuin kosmetiikkajoulukalenterien grand old lady The Body Shop.

Joulukalentereiden teema on Dream Big This Christmas ja niitä tulee TBS:ltä tänäkin vuonna kolme: Beauty, Deluxe ja Ultimate. *Beauty on kalentereista edullisin 79 euron hinnallaan ja *Ultimate arvokkain, 149 euroa. *Deluxen saa 99 euron hinnalla. Ultimaten 25 luukusta jopa 14 sisältää täysikokoisen tuotteen, kun taas Beauty sopii kokeilukokojen ystävälle ja kenties sellaiselle fanille, jolle The Body Shopin tuotteet ovat vielä vieraita. Beauty sisältää vain kylpy- ja vartalotuotteita, kun kalliimpien versioiden luukuista paljastuu lisäksi kasvotuotteita ja meikkejä. Itse kiinnitin huomiota kalentereita verratessani myös siihen, että kahdessa arvokkaammassa kalenterissa on 25 luukkua, mutta edullisimman kalenterin ostettuaan joutuu viettämään joulupäivän ilman yllätystä :D

Kalenterit tulevat myyntiin keskiviikkona 4.9. klo 9 sekä *verkkokauppaan että myymälöihin. Päivitän tänne hinnat kun ne selviävät. // edit. hinnat päivitetty.

Kuka aikoo ostaa?!

Ps Jos joulukalenteri ei ole vielä ostoslistalla, niin TBS:llä on *season sale vielä tämän viikon, josta löytyy paljon kaikkea muutakin :)

Kuva: The Body Shop.

Lifestyle · Sisustus ja koti

Millainen mun koti oli ja miksi ihmeessä muutin

Me ollaan koirien kanssa muutettu. Taas! Tuntuu, ettei siitä ole kuin hetki, kun purin täällä blogissa tuntojani edellisestä muutosta ja nyt löysin itseni jälleen samasta tilanteesta. Miksi ihmeessä taas? No hei todella hyvä kysymys. Mäpä selitän.

Tajusin myös, että ettehän te ehtineet nähdä kuin pikkuisen sitä, missä me aiemmin asuttiin. Joten parempi myöhään kuin ei milloinkaan! =)

 

Kaikki alkoi alkuvuodesta, kun mä heräsin keskellä yötä siihen, että Beni on jäykkä kuin sahapukki ja tärisee sängyssä seisten. En tietenkään tiennyt yhtään, mistä oli kysymys. Ensihätään tsekkasin, että se reagoi, painelin koiran läpi, että aristaako joku kohta ja lopulta käytin sen ulkona, jos sillä olisi ollut vatsa sekaisin. Lenkillä se haisteli ja pissaili ihan muina bulldoggeina ja mä ajattelin, että ehkä tää oli vain joku ohimenevä tilanne.

Kunnes ei taas ollutkaan, ja kun sama yöllinen tärinäkohtaus toistui kaksi kertaa, varasin ajan eläinlääkärille. Eläinlääkärillä Benkku ei tyypilliseen tapaansa reagoinut mahdolliselle kivulle lainkaan, mutta toisessa takajalassa oli hermotuksessa häikkää, koska Benkku ei kääntänyt tassua heti takaisin oikeaan asuntoon eläinlääkärin kääntäessä tassun pääliosan lattiaa kohti. Kääntö tuli vasta viiveellä. Labrat otettiin enemmänkin mun hermojen rauhoittamiseksi, kun Benkusta ei ollut niitä koskaan otettu. Ne olivat kaikki kunnossa. Yöllisten kohtausten aiheuttajaksi jäi parhaimpana arviona selästä peräisin oleva hermokipu ja Benkku jatkoi elämäänsä hermokipulääkkeen kanssa. Lääkäri ehdotti, että parin kuukauden kuurin syömisen jälkeen lääke yritetään lopettaa ja jos vaiva jatkuu, niin seuraava osoite olisi ortopedi.

Gabapentiiniä sisältävä lääke toimi Benillä nopeasti ja poisti yölliset kohtaukset kokonaan. Se taisi olla maaliskuun loppua, kun oli aika kokeilla lääkeannoksen laskemista ja lääkkeen lopettamista. Heti lääkkeen vähentämisen yhteydessä kipukohtaukset palasivat. Mä valvoin tärisevän koiran kanssa, joka haki musta turvaa painautumalla ihan kiinni mun päähän (kyllä, jostain syystä se tuli mua ihan herättämään käymällä mun tyynyllä olevan pään päälle… <3) ja mietin, että mitä ihmettä mä oikein teen.

Näinhän mä, että se, mikä Benkulle oli vaikeaa ja kivuliasta oli portaat. Ja tämä kuvissa näkyvä asuntoni sijaitsi hissittömän talon neljännessä kerroksessa. Neljät korkeat rappuset kolmesti päivässä olivat Benkun selälle liikaa. Tasamaalla se on koko ajan kävellyt ihan normaalisti.

Mentiin ortopedille, joka vahvisti diagnoosin eli selkärankaperäinen hermokipu. Jos joku teistä on kärsinyt esim. välilevyongelmista ja hermokivusta sen takia, tiedätte, miltä Benkusta on tuntunut kavuta niitä portaita. Pienelle koiralle niissä on ollut aika ponnistaminen. Ohjeeksi ortopediltä sain pitää gabapentiinilääkityksen Benkulla toistaiseksi. Ja välttää portaita. Välttää portaita. Voitte uskoa, että pyöritin ja muljautin asioita päässäni miten päin tahansa, mutta silti en keksinyt tähän mitään muuta ratkaisua kuin eliminoida portaat eli myydä asuntoni. 13-kiloisen, kantamista inhoavan ja pyristelevän bulldoggin kantaminen kolmesti päivässä ei kroonisesta migreenistä ja jännitysniskasta kärsivälle yksinkertaisesti ollut vaihtoehto. Tai yritin mä toki sitäkin. Ja mun isä ajoi 10 km päästä kantamaan Benkun ylös portaita. Toimi laastarina pahimmassa hädässä, mutta ei toimisi seuraavia vuosia.

Niinpä mä sitten laitoin asuntoni myyntiin. En ehtinyt laittaa tätä mihinkään virallisesti myyntiin, vaan asunto myi itse itsensä :D Nämä kuvat olen näpsäissyt kännykällä hirveässä kiireessä ostajan pankille, kun siellä haluttiin nähdä asunnosta edes jotain kuvia vakuusarvon määrittämiseksi.

Tässä muuton tarina. Nyt me ollaan neljä viikkoa asuttu uudessa asunnossa. Talossa on hissi. <3

Välillä mä oon miettinyt, että kaikkea sitä kyllä ihminen on valmis lemmikkiensä eteen tekemään. Mutta se stressi nähdä joka ikinen päivä, miten Benkku kärsii, oli mulle liikaa. Mä en päässyt karkuun ajatusta, että mä olen hänestä vastuussa ja ainoa, jolla on valta tehdä hänen olonsa paremmaksi. Päivääkään en oo katunut, vaikka mua edelleen välillä vähän itkettää, miten ihana tämä meidän vanha koti oli, kun olin saanut tehdä siitä just sellaisen kuin haluan. Mutta niin kuin mun ystävä sanoi, mä voin tehdä tästä uudesta ihan yhtä ihanan! <3

Herääkö ajatuksia? Haluatteko postauksia uudesta kodista? :)

Algamaris · Aurinkosuojat · Biotherm · Dermalogica · Environ · MAC · The Body Shop

Tahmaamattomat aurinkosuojat kasvoille

Osa tuotteista saatuja ilmaisnäytteitä. 
Sisältää mainoslinkkejä (merkitty tähdellä).

Yleisin vastaus kysymykseen, miksi kasvoilla ei käytetä aurinkosuojaa tuntuu olevan, että no kun ne lähmää niin kamalasti. Mutku ei kuulkaa kaikki tuotteet lähmää! Pitää vain löytää ne oikeat tuotteet :)

Joskus ihon suojaaminen auringolta vain unohtuu, ymmärrän sen, mutta ajattelin näyttää ja kertoa, millaisilla tuotteilla itse suojaan ihoni auringolta. Sivutuotteena saa kosteutetun ihon, pohjustetun meikin tai kauniin ihon pinnan, tuotteesta riippuen!

Mulla homman juju on kerrostaminen. Laitan keväästä syksyyn melkein poikkeuksetta kasvoille päiväksi kahta tuotetta, joissa on suojakerroin. Sitä en uskalla mennä väittämään, onko tämä nyt tutkitusti ideaali tapa, mutta olen todennut sen tosi toimivaksi parista syystä. Ensinnäkin jos käyttää suojakertoimellista sävyttävää päivävoidetta tai meikkivoidetta, ei sitä kyllä kukaan saa kasvoihinsa imeytettyä niin paljon, että tuotteen kyljen lupaama suoja tulisi. Tämän takia pohjalla on hyvä olla kosteuttava tuote, jossa on myös suojakerroin. Sitäkään en tykkää hölvätä määräänsä enempää, joten korvaan useammalla tuotteella yksittäisen tuotteen määrän :)

Jos tiedän, että en oleile auringossa pitkiä aikoja ja haluan nimenomaan meikin alle hieman aurinkosuojaa, tartun Environin antioksidantteja sisältävään RAD-voiteeseen (saatu). Sen suojakerroin on 15 eli ei iso, mutta sopii oikein hyvin esimerkiksi suojakertoimellisen sävytetyn päivävoiteen alle tai reippaasti levitettynä sellaisenaan, mikäli aurinkoa on luvassa vain lyhyen aikaa. Biothermin Blue Therapy Multi-Defender SPF25 on sen sijaan jo koostumukseltaan tuhdimpi ja helpompi levittää reilummin. Bonusta muuten siitä, että tuotetta on olemassa kuivalle ja sekaiholle erikseen, mulla itsellä on sekaihon versio*. Tätä olen laittanut mökkipäivinä! Iho ei tuhdista koostumuksesta ja korkeasta suojakertoimesta huolimatta jää mähmäiseksi.

Vähän jotain uutta ja jännää edustaa The Body Shopin Skin Defence* -suihke, jota voi suihkuttaa missä vaiheessa päivää vain, vaikka meikin päälle! Tästä kunnia Rouva Kameleontille, jonka suosituksesta käppäilin heti TBS-liikkeeseen ostamaan omani. Kätsä tämä on esimerkiksi, jos menee suoraan töistä aurinkoiselle koiralenkille, terassille tai muuten vain ulos tai sitten ylipäänsä suojan lisäilyyn vaikka rantsussa. SPF 30 on tässä, hienoa! Kuulin muuten, että myös MACiltä on tullut vastaava aurinkosuojasuihke eli kulttituote Fix+:sta on tehty suojakertoimellinen versio! Sitä voi ostaa jo nyt esim. eleveniltä*.

Muistitteko, että myös kasvojen pohjustuksessa voi käyttää suojakertoimellisia tuotteita! Itselläni on hyvää sanottavaa ainakin näistä kahdesta kaverista eli MAC Face Protect Lotion SPF 50* ja Dermalogica Skinperfect Primerista. MAC on näistä koostumukseltaan ohuempaa, mutta kuitenkin koen sen kosteuttavammaksi. Skinperfect Primer puolestaan on ihan ässä piilottamaan suurentuneet ihohuokoset nenän ympäriltä ja siinä on kevyen beige sävy.

Sitten ne sävytetyt suojakertoimelliset päivävoiteet! Nämä ovat mun loman ja vapaapäivien meikkipohjat :) Näitä voi ja oikeastaan tarvitseekin laittaa reilummin, kuin vaikka peittävää meikkivoidetta, jolloin suoja todennäköisesti muodostuu hyväksi, iho saa runsaasti kosteutusta ja nätin sävyn. Näistä Laura Mercierin Tinted Moisturizer* (saatu), The Body Shopin Fresh Nude* (saatu) ja MAC Tinted Cream* markkinoidaan meikkituotteina, joissa on suojakerroin (Mercierissä 20, muissa kahdessa 30). Algamariksen all time favourite kasvotuotteeni Creme Solaire* (saatu) sen sijaan on ”aurinkotuote”, josta tulee samalla kaunis sävy ja ihon pinta. Niin tai näin, en näe syytä, miksi tavaratalon hyllypaikalla olisi väliä tässä asiassa. Jos löytää meikkipuolelta toimivan suojakertoimellisen tuotteen, sitä sopii käyttää oikein hyvin :) Kunhan varmistaa riittävän määrän joko kyseisestä tuotteesta tai sitten yhdistelemällä kuten minä teen. Algamariksen Creme Solairesta on olemassa kahta sävyä, joista vaaleampikin on melko tumma. Ei siis todennäköisesti sovi ihan vaaleimmille, mutta esim. Laura Mercierin tuotteessa on paljon vaaleampi sävy olemassa (itselleni omistamani sävy Porcelain on ikävä kyllä liian vaalea, että se menisi kesällä). TBS:n vaalein sävy Fair on näiden kahden väliltä.

Tuntuiko mun rutiinit tutuilta eli löytyykös teistä kerrostelijoita? Entäs Rössön lisäksi muita tahmaisuutta kammoavia? Rössö on vienyt kyllä mähmän välttelyn ihan nextille levelille mutta ehkäpä hän ei ole ainoa? :D

Curly Girl · Hiukset · Hiusten hoito · Hiusten muotoilu

Ploppaus, psg, cast – kannattaako Curly Girl -metodia edes yrittää?

Curly Girl -metodi alkoi kiinnostaa mua heti kun siitä kuulin. Kun kuitenkin aika tuntuu muutenkin olevan kortilla, en vain yksinkertaisesti kyennyt perehtymään kymmeniin metodista kertoviin sivustoihin, Facebook-ryhmien ohjeisiin, tuotevinkkeihin ja ennen kaikkea kryptisiin lyhenteisiin ja metodin omaan slangiin. Kun yritin saada täsmävinkkejä huomasin, että joku vannoo muotovaahdon nimeen, kun taas toinen kiirehtii kertomaan, miten nimenomaan muotovaahto teki huonoa hiusten kunnolle ja kiharalle. Ploppaa, älä ploppaa, laita turbaani, älä missään nimessä laita. Apua. Onko kiireisellä ihmisellä edes oikeasti aikaa tehdä itsestään Curly Girl? Kyllä kuulkaa on!! Mä kerron, miten!

Mulle tuli kuin tilauksesta sähköpostiin kysymys, haluanko kokeilla KMS:n CG-metodiin sopivia tuotteita. Pidän merkin tuotteita tosi laadukkaita, joten mietin, että näillä voisin metodia kokeillakin! Sain Color Vitality -sarjan Blonde shampoon ja hoitoaineen, Curl Up -muotoiluvoiteen ja Add Volume -tyvikohottajan. Puuttui vain jätettävä hoitoaine, joka multa löytyi Unique Haircare -merkkisenä. Eräänä tiistai-iltana olin vähän alamaissa ja ajattelin, että NYT kokeilen, josko kiharatukkaisilla olisi hauskempaa :D Seuloin metodin perusteet netistä ja luin Elisan postauksen asiasta. Tässä siis tulee yksinkertainen ohje CG-metodiin niille teistä, jotka haluavat minun laillani kokeilla juttua ilman, että siihen on aikaa kokopäivätyön verran!

Tukka ekan pesun ja rutistelun jälkeen.

Vältä:

– silikonia
– alkoholia
– sulfaatteja
– hiusten harjaamista kuivana
– froteepyyhkeellä kuivaamista
– fööniä ja muotoilurautoja

Käytä:

– runsaasti hiusta kosteuttavia tuotteita (huomioiden yllä mainitut rajoitukset)
– omia sormia hiusten selvittämiseen ja kiharoiden puristeluun
– puuvillaista t-paitaa, turbaania tai pyyhettä ylimääräisen veden poistamiseksi hiuksista
– ilmakuivausta tai föönin diffuusoriosaa

Ekan pesun jälkeisenä aamuna.

Mitä pitää tehdä?

Aloita siitä, että tutkit hiustuotteesi ja jätät niistä käyttöön ne, jotka eivät sisällä yllä mainittuja vältettäviä aineita. Itse olen tsekannut INCIt itse tai käyttänyt apuna Curly Girl Suomi -Facebook-ryhmän kansiota ”sallituista tuotteista”. Jotkut dumppaavat shampoon täysin, mutta itse olen käyttänyt sulfaatitonta KMS Blonde-sarjan shampoota jokaisessa pesussa. En pidä yhtään ajatuksesta, että hiuspohjani olisi klähmäinen ja lähmäinen, joten aion pitää shampoon mukana geimeissä.

Pesen hiukset ja käytän ”sallittua” hoitoainetta normaalisti. Osa CG-tyypeistä pesee hoitoaineen hiuksista ”huolimattomasti”, mutta itse varsinkin kun olen käyttänyt blondihoitsikkaa, en halua missään nimessä jättää violetin tuotteen jäämiä hiuksiin. Älä kuivaa hiuksia pyyhkeeseen! Tämä on muuten ollut aluksi vaikeaa, kun tuntuu, että märät hiukset kastelevat koko kropan ja päälle puetun paidan. Fiilikseen kumminkin tottuu nopeasti.

Suihkutan jätettävää hoitoainetta kämmeniin ja nostelen hiukset irti päänahasta ja puristelen niihin hoitoaineen pää alaspäin. Vältän laittamasta hoitoainetta tyveen (tämän takia en myöskään suihkuta hoitoainetta suoraan päähän). Seuraavaksi sama puristelu, mutta kiharavoiteen kanssa. Viimeisenä volyymia antava KMS Liquid Dust enimmäkseen tyveen.

Ekan pesun jälkeen. 

Sitten se hemmetin ploppaus! Eli Suomeksi laita pää alaspäin ja puuvillainen t-paita, turbaani tai pyyhe hiusten ympärille, että enin vesi hiuksista imeytyy siihen. Kannattaa kiinnittää huomiota, että puuvillainen asia on melko väljästi päässä. Ainakin oma ohut tukkani suoristi kivasti kiharat, kun t-paita venytti tyveä liikaa ylöspäin. Ohutta tukkaa ei myöskään kannata plopata liikaa, vaan vartti riittää. Pidin ekaa kertaa t-paitaa päässäni liian kireällä ja varmaan tunnin, niin tukkaan ei muodostunut ollenkaan sitä, mitä pitää. Eli sitä castia. Mikä tarkoittaa siis sellaista koppuraista ja kovaa hiusten tuntua, mitä olen aiemmin nimenomaan yrittänyt vältellä :D Se on kumminkin mitä ilmeisimmin metodin yksi kulmakivistä eli sitä siis haemme. Muuten kihara ei pysy!

Sitten vaan ilmakuivatan. Diffuusorilla voi kuivata, mutta kerrankin on ihanaa, kun ilmakuivausta jopa suositellaan eli olen onnellisena skipannut föönin käytön. Tukkaa ei saa sörkkiä kosteana! Vasta kun se on oikeasti kunnolla kuiva, cast ”rikotaan” sormin haromalla ja kiharat puristellaan kivan näköisiksi. Done!

Mikä on vaikeaa?

No EI MIKÄÄN! Mielipiteeni johtuu siitä, että olen skipannut kaikki omituiset pellavansiemengeelin (psg!) valmistamiset ja hoitoainepesut, jotka kuulemma kestävät ikuisuuden. Olen vaihtanut vain ne rutiinit, jotka on ollut ns. pakko ja toki myös minun rutiineitani helpottaa, kun ohut tukkani kuivuu nopeasti. Märällä tukalla nimittäin jos menee nukkumaan, niin tuloksena on ennemminkin pörrö kuin kihara. Yöksi olen kieputtanut kiharoita päälaelle pienillä hainhampailla, se on tuntunut aika toimivalta ratkaisulta. Tälläkin taitaa olla joku hieno nimi, tyyliin meduusa, mutta on helpompaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä :D

Mikä on olennaisinta?

Kokeile. Kokeile. Kokeile. Se, mikä naapurin Pirkolle sopii, ei todennäköisesti sovi sinulle. Toinen vannoo geelin nimeen ja toinen ei muuta käytäkään kuin muotovaahtoa. Ja mä taas käytän kiharavoidetta. Mä olen jokaisessa hiustenpesussa ”mokannut” jonkun jutun, jonka sitten olen korjannut seuraavalla kierroksella. Nyt mulla on jo aika hyvin hallussa se, mikä just mun tukalle sopii. Esimerkiksi öljy on vihoviimeinen juttu, jota mun kannatti puristella kiharoihini. Tuloksena oli älyttömän likaisen näköiset hiukset. Kokeilut jatkuvat ja laitan lisää raporttia sitten, kun saan kokemusta kasaan vielä enemmän.

Kolmannen pesun jälkeisenä päivänä.

Joko uskallat kokeilla? :)

Tuotteet saatu blogin kautta.

Guerlain · Huda Beauty · Huulipunat · MAC · Meikit

Virkanaisen parhaat huulipunat

Mä olin ensin kirjoittamassa ”työkäyttöisistä” huulipunista. Mutta joo, monessa duunissa voi revitellä meikillä huoletta ja useampi mun kaveri voi rokata työssään vaikka keltaista luomiväriä ja mustaa huulipunaa. Toista se on itselläni, melko konservatiivisessa ammatissa ja työpaikassa – vaikka ei mitään sääntöjä ole – ei vain tunnu luontevalta laittaa kovin näyttävää meikkiä. Toki kuitenkin voi oman itsensä ja tyylinsä säilyttää hieman hillitymmässäkin työpaikassa ja meikkaamisessa ja tähän tietenkin kannustan!

Olen itse löytänyt muutaman ässän huulipunan, jotka ovat minun tyylisiäni, mutta silti kotoisia myös neutraalissa toimistoympäristössä. Mukana on pari vuuuuuuosien takaista lempparia ja kolme tuoreempaa tuttavuutta. Yritin etsiä kaikista jonkinmoisen meikkikuvan, niin näette vähän, miltä puna näyttää käytössä :)

Lähdetään jo vuosia palvelleista, tutuista ja turvallisista punista <3

Vuosien takainen on kyllä tämä meikkikuvakin :) Tässä lookissa juhlin pikkusiskon rippijuhlia viisi vuotta sitten ja huulilla on MAC Creme Cup. Se on mun go-to-puna myös tummemman silmämeikin kanssa, jos haluaa vähän jotain muuta kuin ihan perusnudea. Myöskin lähes meikittömään lookiin tämä puna sopii ja sinne työpaikalle täydellisesti. Creme Cupista loppuu kohta jo toinen kappale, hankin kyllä kolmannenkin. Turvapuna, jota levitän yleensä ilman peiliä <3

Tässä on Pure Zen, myöskin MACiltä. Ja vitsi en muistanutkaan tämmöistä lyhyemmän otsiksen kautta :) Pure Zen on hyvin samantyyppinen kuin pinkki Creme Cup, mutta persikkaisena versiona. Mulla vaihtuu fiiliksen lisäksi hiusten väri sen verran usein, että puniakin täytyy olla moneen tarpeeseen :D

Guerlain KissKiss Peachy Starista mulla ei ollut muuta kuin tämä kännykkäräpsy, mutta ehkä näette vähän. Tämä on mun eka KissKiss-puna, josta kerron vähän täällä. Oon tykästynyt tähän ihan älyttömästi, on sairaan kiva löytää päivittäiseen käyttöön joku muukin kuin MACin puna :D Ja onhan Guerlainin tuotteissa aina sellaista luksusta.

Huda Beautyn Angelicin bongasin ekaa kertaa Miten niin liikaa? -blogin Elisalla ja naisen jatkuvien hehkutusten saattelemana ostin tämän itsekin viime vuoden keväällä. Ja nyt se on jo lähes loppu!! Ja Angelic on vieläpä huulikiilto, joita mä en käytä! Hahaaa! Kuvailisin Angelicia sellaiseksi huulten omaksi strobe-tuotteeksi. Valoa huulille :)

Viidentenä puna, jota laitan silloin, kun tarvitsen energiaa tai itsevarmuutta ja haluan näyttää huolitellulta. Eli, yllätys yllätys, MACiltä Faux. Vessaräpsy ei toki tuo tälle punalle oikeutta, mutta oikeasti tää vaan on ihan täydellinen my lips but flawless -puna. Tyylikäs, mutta ei tylsä. Tuomarina työskentelevä kaverini kysyi juuri vähän aikaa sitten huulipunasuositusta töihin, ohjasin hänet ostamaan tämän :)

Vasemmalta oikealle Creme Cup / Pure Zen / Faux / Peachy Star / Angelic

Mikä näistä on sun suosikki? Sopisiko joku mun työpunista myös sun työlookiin? :)

Guerlainin puna saatu blogin kautta, muut ostettu itse.