Hyviä unia!

06/02/2015 Salla15 kommenttia

Tuntuuko joskus siltä, että on vaikea rauhoittua päivän kiireistä unimoodiin? Istutko tietokoneen ääressä, josta hyppäät suunnilleen suoraan sänkyyn (jossa vielä sometat vähän) ja ihmettelet, kun uni ei tule?

Minä voin vastata kyllä. Tosin viime aikoina olen opetellut sulkemaan koneen suosiolla reilusti ennen nukkumaanmenoa ja tehnyt viimeisen puoli tuntia jotain ihan muuta. Yleensä istahdan hetkeksi sohvalle ja luen vähän. Tai sitten makailen olohuoneen matolla koirien kanssa :)

Iltaan ja nukkumaanmenoon valmistautuminen on ihana aloittaa rauhoittavalla teekupillisella. Kyllä, vaikka olenkin kahvihifistelijä henkeen ja vereen, juon myös teetä ;) Omat suosikkimerkkini ovat Clipper ja Yogi, jotka tosin eivät edes varsinaisesti ole teetä, vaan yrttisekoituksia. Illalla valitsen useimmiten joko kamomillaa ja laventelia sisältävän Snore & Peacen tai eukalyptusta ja sitruunaruohoa sisältävän Zen Againin, aivan ihania molemmat.

Iltateeni joudun juomaan jo ainakin pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, ellen halua ravata yöllä vessassa. Olisi ihanaa juoda teemukillinen yöpaidassa juuri ennen sänkyyn kömpimistä, mutta se ei valitettavasti ainakaan omalla aineenvaihdunnallani onnistu ;) Toisaalta iltatoimet on kiva aloittaa teemukillisella jo reilusti ennen, kuin sänkyyn oikeasti tarvitsee/saa kömpiä.

Sitten kun unihetki koittaa, on tärkeää saada aistit hommaan mukaan. Olen huomannut, että ihan normaali iltatoimeni, käsien kosteutus ensin öljyllä ja sitten voiteella, auttaa aivojani käsittämään, että nyt on ilta ja voisi lopettaa sen työskentelyn. Suihkautan myös makuuhuoneeseen Ritualsin Bed & Body Mistiä ja nyt uusimpana iltarutiininani sipaisen rauhoittavaa Frantsilan laventelin ja appelsiinin tuoksuista Iltaöljyä ranteisiin ja ohimoille.

Sitten on aika lukea hieman :) Yleensä luen kyllä kirjoja, mutta nyt mieli kaipasi jotain poikkeuksellisen kevyttä ja hilpeää. Niinpä ostin Muumiperhe Rivieralla -sarjakuvakirjan ja olen hihitellyt sängyssä von Muumipapan viskinhuuruisille illoille ja Niiskuneidin shoppailuille.

Luen vaihtelevan ajan, yleensä siihen asti, että huomaan todella olevani uninen. Sitten vain valot pois ja kauniita unia <3

Mitkä ovat teidän vinkkinne illan rauhoittumiseen?

Avautumista · Lifestyle

Tilinpäätös

01/01/2015 Salla16 kommenttia

Vuosi 2014 on ollut mahtava! Kiitos kun olit mukana.

Näitä päivityksiä ja kuvia on Facebook ollut viime päivinä pullollaan. Vaikka mä yritän aina ja kaikessa nähdä asioiden valoisan puolen, olen kuitenkin realisti. Mulle vuosi 2014 ei ole ollut mahtava. Itse asiassa se on ollut aika paska, ja olenkin superonnellinen, että vuosi vaihtuu ja saan aloittaa puhtaalta pöydältä.

Vuoden ensimmäiset kuukaudet podin vähintäänkin kaamosväsymystä, jos en kaamosmasennusta. Pimeä aika on ollut mulle aina vähän vaikeaa, mutta viime vuoden alku oli jotenkin poikkeuksellisen synkkä. Onneksi kevät alkoi tulla ja mieli piristyä. Jaksoin taas ihan eri tavalla tehdä töiden jälkeen juttuja. Kunnes huhti-toukokuun vaihteessa paras ystäväni, koirani Riki sairastui. Totaalinen romahdus terveestä omasta itsestään eutanasiaan kolmessa päivässä oli shokki. Toki olen kiitollinen ikuisesti siitä, että Riki sai elää täyden elämän loppuun asti, mutta asiaa oli aika vaikea käsittää, kun kaikki tapahtui niin äkkiä. Monta viikkoa itkin joka paikassa. Töissä, kahvilassa, kampaajalla, missä vain.

Saimme uuden koiran. Uusi pentu on ihana asia. Se on kuitenkin tapauksesta riippuen myös helkkarin rankka asia. Varsinkin, jos perheen entinen, vanhempi koirakin on vasta pentu. Ja uudella koiravauvalla poikkeuksellisen paljon energiaa ja kokoa. Eikä se nuku öisin. Kesälomani vietin valvoen, ei-sanaa hokien ja pentua yhteiskuntakelpoiseksi kouluttaen. Olenkin vannonut, että ensi lomaani en käytä koiranpentuun. Lyökää, jos alan puhua jotain sen suuntaista.

Kesäloman viimeisellä viikolla sain elämäni ensimmäisen migreenikohtauksen. Tai kohtaukset. Olen ollut oikeastaan heinäkuun lopusta marraskuun loppuun migreenissä. Ja nyt en edes oikeastaan liioittele. Kolmen päivän migreeni on normi, siitä pidempi vasta vähän poikkeuksellinen. Lääkärinkäyntejä, tutkimuksia, kuvauksia, poissaoloja töistä. Jatkuvaa huonoa omaatuntoa töiden ja tapaamisten perumisesta. Yhdessä vaiheessa epäiltiin jopa aivokasvainta, ja stressi oli melkoinen. Tietenkin samassa syssyssä vielä muutakin huolta, kuten oman työpaikan menettämisestä tai tuplatöiden tekemisestä heikkenevässä taloustilanteessa. Migreenin estolääkkeen aloittamista, sivuvaikutuksia, ja uuden aloittamista. Tällä hetkellä tilanne alkaa olla hallinnassa, onneksi.

Olen tänä vuonna ollut huono ystävä. Aina aiemmin tämä on ollut asia, josta olen voinut olla ylpeä. Olen ollut mielestäni hyvä ystävä. Tänä vuonna olen lähinnä pitänyt yhteyttä niihin, jotka ovat itse jaksaneet kysellä mun kuulumisia tai ehdottaa näkemistä. Olen vastannut viesteihin, mutta oma-aloitteisesti olen kysynyt ystävieni kuulumisia ihan liian vähän. Jos joku ystäväni lukee tätä, olen pahoillani. Nyt ei ole vain ollut resursseja.

Joten joo, vuosi 2014 ei ole ollut mulle mahtava. Olen kuitenkin uskomattoman kiitollinen siitä, että sinä, te kaikki, olette olleet mukana. Olen vakuuttunut, että vuodesta 2015 tulee parempi vuosi ja hyvä vuosi. Peace <3

Avautumista · Joulukalenteri · Lifestyle · The Body Shop

Joulukalenterit: toka viikko + stressinhallintaa

19/12/2014 Salla23 kommenttia

Body Shopin joulukalenterin toisen viikon luukkujen sisältö näytti tältä. Lisää palasaippuaa, lisää samojen sarjojen tuotteita. Ei sillä, tykkään esimerkiksi Glazed Applen tuoksusta tosi paljon, mutta kyllä yksi tällainen hohtava Shimmer Lotion olisi riittänyt, sellainenhan tuli karpalosarjasta edellisellä viikolla. Vitamin E -kosteusvoiteesta ja -naamiosta tykkäsin kuitenkin kovasti, mielelläni kokeilen!

Mutta tuo kynsilakka. Tuleeko kellekään muulle tuosta sävystä mieleen KETSUPPI? Kokeilisin mielelläni Body Shopin kynsilakkaa, mutta en melkein pysty katsomaan tuota lakkaa, kun sävy on niin kamala. En mä halua, että mun kynnet näyttää siltä, että ne olisi uitettu Heinz-pullossa :P

Jotenkin tämä toinen viikko oli aikamoinen pettymys tuotteiden osalta. Loppuviikkoa kohti en enää edes rynnännyt innoissani kalenterin luo heti herättyäni, vaan rahjustin sinne jo valmiiksi hieman blaa-asenteella. Ai miten niin joulumieli hakusessa ;) Onneksi nyt kuluva kolmas viikko on ollut tuotteiden suhteen mieleisempi, ja ollaan kalenterin kanssa taas kavereita! Kyllä en silti ymmärrä, miksi tuotteiden suhteen toistetaan samaa kaavaa.

Maanantaijoulukalenterista puolestaan sain stressinhallintakortit. Jotenkin toisaalta kohtalon ivaa, toisaalta loistava sattuma (vaikka en usko sattumiin), että mulla oli maanantaina ”luukun” avatessani päällä aivan jäätävä stressi. Nyt jo vähän huvittaa, että ahdistuin korttipakan kannesta lisää, koska stressaantuneen ihmisen ajatuksia kuvaavat lauseet vaan olivat niin osuvia.

Superstressiä jatkui oikeastaan koko viikko, joten kortit pääsivät välittömästi käyttöön. Vein puolet työpaikalle ja jätin puolet kotiin. Idea on sellainen, että pakasta otetaan stressitilanteessa kortti ja tehdään kortissa lukeva harjoitus. Ohjeissa sanotaan, että pakasta voisi ottaa kortin randomilla, mutta itse olen tykännyt tehdä järjestyksessä, niin tiedän, kun olen käynyt kaikki kortit läpi. Stressinhallinta olisi hyvä saada luontevaksi osaksi arkea, ja näitä harjoituksia voi tehdä juuri niin monta päivässä kuin haluaa. Olen korttien avulla muun muassa päässyt avaruusmatkalle (etäisyyttä omiin huoliin), keskittynyt syvään palleahengitykseen (hengitykseen keskittyminen rentouttaa mieltä ja syvään hengittäminen kehoa) ja käynyt kävelyllä omassa kodissani (keskittyy päässä pyörivien ajatusten sijaan esimerkiksi siihen, minkä harmaan sävyinen tuo tapetti olikaan).

En ole täällä blogissa varmaan asiasta maininnutkaan, mutta olen muutama vuosi sitten käynyt Mindfulness-kurssin, jossa opetellaan tietoista, hyväksyvää läsnäoloa ja elämistä tässä ja nyt. Koin kurssin ja siellä opetellut harjoitukset tosi hyödyllisiksi ja kuuntelen edelleen viikottain mp3:lta kurssilta saamaani materiaalia ja teen harjoituksia. Näissä stressinhallintakorteissa on mielestäni samaa henkeä ja tykkään näistä tosi paljon. Johtuuko korteista vai kuun asennosta, mutta en tällä viikolla ole ollut läheskään yhtä stressaantunut kuin viime viikolla. Aion tehdä harjoituksia, vaikka tuntisin oloni hyväksi, näin niistä tulee osa arkea.

Löytyykö ruudun takaa muita stressierkkejä? Mikä kuormittaa? Mitkä keinot ovat auttaneet?

Kahvilat · Kissaystäviä · Lifestyle

Have a happy Caturday eli kissakahvilassa

13/12/2014 Salla24 kommenttia

Arvatkaa, mikä oli yksi mun Thaimaan loman ehdoton kohokohta? No pääsin kissakahvilaan ekaa kertaa elämässäni! Makoiltiin mun Bangkokissa asuvien kavereiden kanssa Hua Hinissa altaalla, kun tuli puheeksi, että kaverit tykkäävät käydä kissakahvilassa silittelemässä kissoja, kun heidän vuokra-asunnossaan ei saa pitää lemmikkejä. Mä tietenkin innostuin asiasta välittömästi, ja aloin heti odottaa Bangkokissa muutakin kuin kosmetiikkaliikkeitä :)

Mestan nimi on Caturday ja se sijaitsee yhden sky train -pysäkin päässä Siamista, jossa kaikki (mun lempparit) ostospaikat sijaitsevat. Helppo ja nopea mennä siis, tosin Ratchathewin pysäkillä olisi mennyt suuntien kanssa sormi suuhun ilman suunnistusapua. Mä olin jo aamusta lähdössä yksin Caturdayhin, kun olin muuta porukkaa aiemmin hereillä, mutta hyvä, etten lähtenyt yksin sompailemaan. Kahvilalla ei nimittäin ole tarkkaa katuosoitetta, vaan ainoastaan läheinen aukio, ja kahvila löytyy suojaiselta sisäpihalta. Mutta kyllä kysyvä olisi perille löytänyt, eipä sillä :)

Paikka oli (kuten kuulemma aina) täynnä, ja jouduimme jonotuslistalle niin kuin hienoissa ravintoloissa konsanaan. Reilun vartin päästä onneksi ihmisiä lähti, ja me pääsimme kahvilaan sisään. Caturdayssa on puolentoista tunnin maksimivierailuaika, muutenhan ihmiset jäisivät koko päiväksi silittelemään kissoja :)

Oli tosi mukavaa, että paikassa oli kissojen hyvivoinnin takaamiseksi aika tiukat säännöt. Kengät piti riisua ennen sisälle tuloa ja kädet pestä ja desinfioida. Kaikille asiakkaille kerrottiin sisälle tullessa, että kissoja saa silittää, mutta niitä ei saa nostella. Tosi hyvä juttu. Ja muutenkin kahvilassa oli kyllä paljon sellaisia paikkoja, jonne kissat pääsivät ihmisten ulottumattomiin lepäilemään, jos sosiaalisuusannos oli siltä päivältä täynnä.

Elämäni ensimmäinen ”Iced Cafe Americano”, ei hassumpaa!

Ihanien karvakasojen lisäksi Caturdayn ruoat, kahvit ja kakut olivat tosi hyviä. Lisäksi sieltä sai ostaa kaikkea kivaa kissakamaa, mä ostin tietenkin vähän jotain kivaa muistoksi.

Kissalempparini olivat nämä kaksi herrasmiestä, Katchup (aaahihhihiiii) ja herra Karvinen, jonka oikeaa nimeä en tiedä <3 Karvinen torkuskeli, otti iisisti, ja vähät välitti leluista, joilla me yritettiin saada sitä leikkimään. Ihan mahtava! Mä aloin välittömästi seurata Caturdayn tyyppien menoa Instassa (@caturdaycatcafe), suosittelen lämpimästi, jos haluat päivittäisen kissa-annoksesi, eikä se onnistu kotona :)

Mähän olen nyt alkanut ajaa täällä kotona ideaa, että seuraava meille tuleva eläin olisi persialaiskissa! Kelatkaa, minä, vannoutunut koiraihminen! =D Keksin tämän kyllä jo ennen Caturdayta, mutta eipä tuo kahvilareissu ainakaan auttanut asiaa ;) Ehkä vielä joskus… Mutta ei eläinpentuja vähään aikaan. Seuraavan kesäloman aion todellakin viettää ilman eläinvauvaa, kaksi edellistä on mennyt kyllä niin täysin niiden koulimiseen, että seuraavaksi käytän neljä viikkoa tasan ja vain itseeni. Ai miten niin traumoja? :´D

Bangkokissa asuva kaverini sanoi, että hän menee Caturdayhin aina, kun on siipi maassa, ja olo muuttuu heti paremmaksi. Uskon häntä ihan täysin, eihän tällaisen visiitin jälkeen voi olla kuin hyvällä mielellä <3

Ihanaa lauantai-iltaa :)

Lifestyle · Reissut

Thaimaa for dummies

05/12/2014 Salla4 kommenttia

Maailmanmatkaaja-Nasu ja Benkku-pyyhkeet

Koska olin tämän marraskuun Thaimaan lomalla ihan samoilla kulmilla kuin vuosi sitten, sen sijaan, että kerron kuinka diipadaapa makoilin altaalla ja tsippadai kävin Starbucksissa, haluan jakaa pari yleistä huomiota lomailusta Thaimassa. Tai avautua lomailusta Thaimaassa, if you will. Kuvituksena on juuri niitä allas- ja kahvikuvia :D

– Hiusten pesu on ihan helvettiä! En tiedä mitä putkistot ovat Thaimaassa syöneet, mutta yritä siinä pestä hiuksia, kun vesi menee ilman mitään ennakkovaroitusta välillä polttavan kuumaksi ja välillä jääkylmäksi. Ja juuri silloin tietenkin, kun on shampoot päässä. Pitkitettiin poikakaverin kanssa molemmat hiusten pesua viimeiseen asti ;) Ja tämä sama tilanne oli sekä Hua Hinissä että Bangkokissa, joten ongelma on varmaan laajempi.

– Kun lähdet (jonnekin muualle kuin Bangkokiin tai muuhun isoon mestaan) Taikkuihin, varaudu, että paikalliset eivät ymmärrä sinua, etkä sinä heitä. Kyllä ei missään muualla ole ollut vastaavia ongelmia. Vaikka vastapuolella saattaisi olla englanti sinänsä auttavasti hallussa, ääntäminen tekee sen, että monesti oli vain pakko luovuttaa, kun useammankaan toistopyynnön jälkeen juttu ei avautunut =D Lisäksi aloin itse puhua kapula-englantia, koska vähänkään hienompien ilmaisujen kanssa voi kyllä ihan varmasti unohtaa molemminpuolisen ymmärryksen.

– Maisema on vähintäänkin mielenkiintoista, koska JOKA PAIKKAAN rakennetaan kauheasti uutta ihan hirveällä vauhdilla. En jaksanut olla päivittelemättä, että viiden tähden hotellin viereinen rakennus saattoi olla kesken jäänyt kerrostalon mörskä. Jos etsit kaunista arkkitehtuuria, älä mene Thaimaahan.

Iltakahvi ulkona, ei oo parempaa <3

– Ruoka on aivan helvetin hyvää!! Taikkusafka on ihan superhalpaa, ruoka-annos voi maksaa hyvin noin 1,50 €, kun taas pihveistä ja pizzoista saattaa joutua maksamaan Suomen hintoja lähentelevän summan. Kannattaa pitää mielessä, että koskaan et voi olla satavarma siitä, mitä saat. Ruokalistoihin on yleensä käännetty englanniksi vain tyyliin ”paistettua kalaa riisin kanssa”, etkä voi tietää, tuleeko annoksesi jonkinlaisella kastikeella, kasvisten kera, tai saatko kenties lautasellesi jonkin mielenkiintoisen risottopalleron =D

– Ilmasto on marras-helmikuussa just eikä melkein! Kuuma on, se on selvä, mutta ilma ei ole yhtään sellainen tukalan painostava, kuin Suomessa yli 30 asteen helteillä on.

Hua Hinin ostari Market Village, kuvattuna hotellimme terassilta

– Kannattaa ehdottomasti hyödyntää palveluja, kaikenlaiset hoidot ja hieronnat ovat killerihalpoja ja monesti älyttömän hyviä! Sain tällä reissulla elämäni parhaan hieronnan, joka tunnin kestäneenä tuli maksamaan viisi euroa. Ihan parasta! Kävin melkein joka päivä istumassa span penkissä, ja paikan työntekijät kysyivät loppulomasta jo, että no mitäs tänään tehdään ;)

– Liikenne on ihan kamala, pelottava ja hullu! Jengi ajaa aivan sairaan kovaa, ohittelee miten sattuu, eikä kukaan skootterilla ajavista käytä tietenkään kypärää. Kolmen tunnin ajomatka Hua Hinistä Bangkokiin oli valehtelematta elämäni pelottavin. Taksia ajoi vanha pappa, joka ajoi huonokuntoisilla teillä 130-140 km tunnissa, aivan edellä ajavan takapuskurissa kiinni, ja veti matkan aikana parit sellaiset äkkijarrutukset, että oksat pois. Koko matkan ensimmäiset nopeusrajoitukset nähtiin Bangkokissa, mutta eipä niitäkään kukaan noudattanut. Puristin koko matkan kovaa penkkiä, reittäni tai ovenkahvaa, ja poikakaverin nyt jos toi edellä oleva auto jarruttaa, niin NÄKEMIIN tai ihan turha kuvitella, että tälläsessä vauhdissa kuski ehtii reagoida, jos siis toi rekka vaihtaa kaistaa, niin TERVE jutut eivät kauheasti auttaneet. Niin ja rekat tosiaan ohittelivat, ihan katsomatta, onko alla ketään. Seuraavan kerran vuokraan kyllä hemmetti bussin, niin en ainakaan ole pienimmässä kolariin joutuneessa autossa, jos sellaiseen joutuu.

– Ihmiset ovat super ystävällisiä, siis ihan tosissaan. Ihan erilaista, kuin missään muualla, missä olen matkustanut.
– Aikaero tuntuu, matkat on raskaita, mutta lähtisin silti koska vaan takaisin. Ensi marraskuussa sitten taas, toivottavasti <3

Muita Thaimaahan rakastuneita? :)

Ps Muistakaa osallistua arvontaan! :)