Have a happy Caturday eli kissakahvilassa

13/12/2014 Salla24 kommenttia

Arvatkaa, mikä oli yksi mun Thaimaan loman ehdoton kohokohta? No pääsin kissakahvilaan ekaa kertaa elämässäni! Makoiltiin mun Bangkokissa asuvien kavereiden kanssa Hua Hinissa altaalla, kun tuli puheeksi, että kaverit tykkäävät käydä kissakahvilassa silittelemässä kissoja, kun heidän vuokra-asunnossaan ei saa pitää lemmikkejä. Mä tietenkin innostuin asiasta välittömästi, ja aloin heti odottaa Bangkokissa muutakin kuin kosmetiikkaliikkeitä :)

Mestan nimi on Caturday ja se sijaitsee yhden sky train -pysäkin päässä Siamista, jossa kaikki (mun lempparit) ostospaikat sijaitsevat. Helppo ja nopea mennä siis, tosin Ratchathewin pysäkillä olisi mennyt suuntien kanssa sormi suuhun ilman suunnistusapua. Mä olin jo aamusta lähdössä yksin Caturdayhin, kun olin muuta porukkaa aiemmin hereillä, mutta hyvä, etten lähtenyt yksin sompailemaan. Kahvilalla ei nimittäin ole tarkkaa katuosoitetta, vaan ainoastaan läheinen aukio, ja kahvila löytyy suojaiselta sisäpihalta. Mutta kyllä kysyvä olisi perille löytänyt, eipä sillä :)

Paikka oli (kuten kuulemma aina) täynnä, ja jouduimme jonotuslistalle niin kuin hienoissa ravintoloissa konsanaan. Reilun vartin päästä onneksi ihmisiä lähti, ja me pääsimme kahvilaan sisään. Caturdayssa on puolentoista tunnin maksimivierailuaika, muutenhan ihmiset jäisivät koko päiväksi silittelemään kissoja :)

Oli tosi mukavaa, että paikassa oli kissojen hyvivoinnin takaamiseksi aika tiukat säännöt. Kengät piti riisua ennen sisälle tuloa ja kädet pestä ja desinfioida. Kaikille asiakkaille kerrottiin sisälle tullessa, että kissoja saa silittää, mutta niitä ei saa nostella. Tosi hyvä juttu. Ja muutenkin kahvilassa oli kyllä paljon sellaisia paikkoja, jonne kissat pääsivät ihmisten ulottumattomiin lepäilemään, jos sosiaalisuusannos oli siltä päivältä täynnä.

Elämäni ensimmäinen ”Iced Cafe Americano”, ei hassumpaa!

Ihanien karvakasojen lisäksi Caturdayn ruoat, kahvit ja kakut olivat tosi hyviä. Lisäksi sieltä sai ostaa kaikkea kivaa kissakamaa, mä ostin tietenkin vähän jotain kivaa muistoksi.

Kissalempparini olivat nämä kaksi herrasmiestä, Katchup (aaahihhihiiii) ja herra Karvinen, jonka oikeaa nimeä en tiedä <3 Karvinen torkuskeli, otti iisisti, ja vähät välitti leluista, joilla me yritettiin saada sitä leikkimään. Ihan mahtava! Mä aloin välittömästi seurata Caturdayn tyyppien menoa Instassa (@caturdaycatcafe), suosittelen lämpimästi, jos haluat päivittäisen kissa-annoksesi, eikä se onnistu kotona :)

Mähän olen nyt alkanut ajaa täällä kotona ideaa, että seuraava meille tuleva eläin olisi persialaiskissa! Kelatkaa, minä, vannoutunut koiraihminen! =D Keksin tämän kyllä jo ennen Caturdayta, mutta eipä tuo kahvilareissu ainakaan auttanut asiaa ;) Ehkä vielä joskus… Mutta ei eläinpentuja vähään aikaan. Seuraavan kesäloman aion todellakin viettää ilman eläinvauvaa, kaksi edellistä on mennyt kyllä niin täysin niiden koulimiseen, että seuraavaksi käytän neljä viikkoa tasan ja vain itseeni. Ai miten niin traumoja? :´D

Bangkokissa asuva kaverini sanoi, että hän menee Caturdayhin aina, kun on siipi maassa, ja olo muuttuu heti paremmaksi. Uskon häntä ihan täysin, eihän tällaisen visiitin jälkeen voi olla kuin hyvällä mielellä <3

Ihanaa lauantai-iltaa :)

Kahvi · Kahvilat · Ruoka ja juoma

Ei näin äiti, ei näin!

11/04/2014 Salla20 kommenttia

Mä suhtaudun kahviin suurella tunteella. Juon pahaa kahvia vain äärimmäisessä kofeiinin puutteessa (sitäkin tapahtuu ahhah) ja olen töihinkin roudannut oman pressopannun. Mikään ei piristä työpäivää paremmin kuin kuppi hyvää kahvia. Olen oppinut pressopannun käyttämisen tätini ja äitini kautta, Tanskassa asuva tätini ”toi maahan” eli tutustutti meidän Bodumin pressopannuihin jo 15-20 vuotta sitten. Sainkin ensimmäisen Bodumini tädiltä ylioppilaslahjaksi, ja tuo samainen pannu on juuri se, joka palvelee mua edelleen päivittäin työpaikalla. Kestävää kamaa siis! Yhteiset kahvihetket ovat olleet niitä, joista ei ole äidin ja tädin kanssa tingitty, ja oltiinpa Roskildessa, Kööpenhaminassa tai Helsingissä, aina hakusessa on kahvila, josta saa loistavaa kahvia.

Tätini viimeksi käydessä Suomessa hän kertoi, että voi hyvin lämmittää Bodumilla keitettyä kahvia parin tunnin päästä mikrossa. Ja se on kuulemma hyvää. Mä taisin huutaa mitäääääääääää aika kovalla äänellä. Tähän sitten äitini komppasi, että hänkin tekee välillä niin, ja kahvi on ihan hyvää. Voin kertoa, että koin tuolla hetkellä pienen kuoleman. Mä olen luullut, että nämä perheenjäseneni ovat kahvihifistelijöitä, mutta he juovatkin MIKROSSA LÄMMITETTYÄ kahvia. (Ja tietenkin kokeilin tätä testimielessä, ja ei, se EI maistunut hyvältä). En voi muuta sanoa, kuin että ei näin äiti!!

Tämän esipuheen saattelemana kerron teille Tampereen ihanimmasta paikasta (huimalla parin tunnin kokemuksella), nimittäin Vohvelikahvilasta. Kissis onneksi tiesi paikan, ja mä vohveleita rakastavana olin tietysti heti messissä.

Meillä oli tiedossa kosmetiikkabloggaajien kanssa lounas klo 13, mutta olimme siinä 12 aikaan jo niin nälkäisiä, että otimme suolaiset vohvelit. Eikä tietenkään makeaa voinut jättää maistamatta ;) Mun suolaisessa vohvelissa oli vohvelitaikinaan leivottuna fetaa ja sipulia ja päällä tomaattia ja rucolaa. Voin kertoa, että oli ihan hemmetin hyvää. Puhumattakaan nyt tästä makeasta lakuvohvelista <3 Lakujäätelöä, kermavaahtoa ja lakukastiketta. En ole tainnut mitään noin hyvää syödä aikoihin!

Oli muuten ihan yberluksusta, että kaiken (jopa jäätelöt!) sai laktoosittomana, siis täysin! Olen tottunut siihen, että vähälaktoosinen on paras, mitä monessa paikassa on tarjota, ja jäätelöt ovat aina jotain kämästä vaniljajäätelöä lukuun ottamatta tavallisesta maidosta. Tästä siis suurensuuri plussa Vohvelikahvilalle! Palvelukin oli tosi ystävällistä :)

Ainoa miinus oli paikan kahvi, tai siis kahvikone, jonka tuotoksia en sitten halunnut maistaa. Toki voin olla väärässäkin, mutta kone näytti sellaiselta lääkäriaseman odotushuoneen tai työpaikan koneelta, jonka kahvit ovat taskulämpimiä litkuja. Kertokaa joku, jos olette juoneet mestan kahvia, millaista oli? :)

Blogitapahtuman tuoksinassa alkoi kahvihammasta kolottaa, ja Plevnan kahvia yhden kupillisen juoneena innostuin ajatuksesta lähteä käymään Tampereen Kahvipaahtimon kuppilassa hakemassa hieman parempaa mustaa kultaa.

Otin soijalaten, jota en valitettavasti pysty kunnolla arvioimaan, koska se ei maistunut juuri muulta kuin soijamaidolta. Eri paikoissa soijalattea juoneena olen huomannut, että soijamaitoja on todella eri makuisia. Esimerkiksi Robert`s käyttää nimenomaan erikoiskahvien valmistukseen tarkoitettua soijamaitoa, joka ei peitä itse kahvin makua. Tampereen Kahvipaahtimolle vinkvink ;) Muuten ehkä haukkuisin saamaani lattea vähän (juuri tuon käytetyn maidon takia), mutta tytöt sanoivat, että heidän kahvinsa olivat tosi hyviä :)

Ostin mukaan pussillisen Tammer Pehmeä -kahvia ja se on kyllä aivan loistavaa!

Kahviaiheeseen liittyen en malta olla vilauttamatta uutta ystävääni, Airamin termosmukia. Näin tällaisen kaverilla ja ihastuin heti tähän retrotermokseen mukimuodossa. Ystävä huomasi innostukseni ja osti mulle sitten samanlaisen :)

Kannen saa lukittua kiinni ja se aukeaa kätevästi pienellä sormen liikkeellä. Ja muki pitää muuten kahvin tosi hyvin kuumana, ihan ässä kaveri viikonloppujen koirapuistoreissuille (tai Tampereen junaan jos ei halua juoda junan pahaa kahvia hahhaa) :) Ja on niin nätti <3

Onko täällä tamperelaisia? Käyttekö Vohvelikahvilassa tai Kahvipaahtimolla? Mä voisin lähteä uudelleen Tampereelle ihan vaan ton lakuvohvelin takia =D

Niin ja tuleeko joku muukin pahalle tuulelle pahasta kahvista? Yleisin versio pahasta kahvista on taskulämmin kahvi, joka on saatanasta. Näin. Kiitos avautumismahdollisuudesta :D

Kahvi · Kahvilat · Ruoka ja juoma · Testiryhmä

Uusi ihana kahvila Café Kuppi & Muffini

24/05/2013 Salla4 kommenttia

Haluan ehdottomasti vinkata teille viime lauantaina bongaamastani upouudesta kahvilasta! Kosmetologini Cindy oli jo aiemmin kertonut, että hänen naapuriinsa Helsingin Kalevankadulle avataan uusi kahvila. Mietin jo tuolloin, että ihana saada Cindyn hoitolan viereen ”ajantappopaikka”, koska olen lähes aina etuajassa, mutta Cindyn luo ei voi mennä ennen ajanvarauksen alkamista (hän palvelee vain yhtä asiakasta kerrallaan). Tai ehkäpä voisi mennä, mutta haluan kunnioittaa Cindyn tapaa palvella asiakkaitaan ja samalla luoda muille asiakkaille ihanan rauhallisen hetken. Ei tunnu mukavalta, jos itse makaat hoitopöydällä laput silmillä alakerrassa, kun yläkerrassa koputtelee 20 minuuttia etuajassa oleva asiakas.

Kun viime lauantaina kävin Cindyllä hän kertoi, että Café Kuppi & Muffini oli avattu kahta päivää aiemmin. Joimme kahvit jo hoitolassa, ja olin menossa siskoni luo syömään, mutta Cindy kehotti silti käymään katsomassa kahvilan. Marssin kahvilaan sisään, ja katsoin silmät pyöreinä isoa vitriiniä täynnä toinen toistaan ihanamman näköisiä leivonnaisia ja juuri tehtyjä mehuja.

Mitään tarvetta sen enempää ruoalle kuin juomallekaan ei ollut, mutta halusin kuitenkin ehdottomasti maistaa jotakin. Intohimoisena kookoksen ystävänä otin kookossmoothien ja mukaan peanut butter -cupcaken.

Smoothie meni parempiin suihin hetkessä, aivan taivaallisen hyvää! Voin myös kertoa, että maapähkinävoimuffinssi oli rehellisesti sanottuna yksi elämäni parhaista. Mutustin sitä hymy korvissa tuossa sohvalla :)

Mielestäni kahvilan hinnat ovat varsin kohtuulliset. Tuotteet tehdään alusta alkaen kahvilassa paikan päällä, sijainti on mahtava ja mummolamainen sisustus ihana. Näin kahvifriikkinä en voi tehdä ihan lopullista tuomiota Kuppi & Muffinin kahvia maistamatta, mutta olen kyllä ihan varma senkin olevan hyvää :)

Jos en vielä hehkuttanut tarpeeksi, niin sanonpa vielä, että myös palvelu oli erittäin ystävällistä. Olen ihan varma, että tulen vierailemaan Kuppi & Muffinissa myös muulloin kuin kasvohoitojen yhteydessä! :)

Kahvi · Kahvilat · Ruoka ja juoma · Testiryhmä

Testissä Brooklyn Café

09/02/2013 Salla2 kommenttia

Samikset

Mulla on vuoden alusta ollut käynnissä sellainen uusien kahviloiden testausprojekti. Tuppaan aina menemään tuttuihin, turvallisiin ja ydinkeskustassa sijaitseviin paikkoihin (yleensä joko Roberts tai Torrefazione) mutta Helsinkiin on viime aikoina tullut niin monta kiinnostavaa kahvilaa, että olisi lähes rikollista olla testaamatta niitä :) Torstaina oli Fredalla sijaitsevan Brooklyn Cafén vuoro päästä täydellisen kahvin metsästäjien syyniin.

Brooklyn Caféssa on kuulemani mukaan aivan suussasulavat cupcakesit, joiden maut vaihtelevat kahvilan omistajien fiiliksen mukaan :) Torstain käynnillä kahvilassa oli muistaakseni omena-kaneliversio, mutta se ei innostanut mua niin paljon, että olisin ostanut sen. Otin vadelma-banaani-omenasmoothien, joka oli sekä hyvää että söpössä purkissa :) Sisko osti suklaacookien, joka tarjoiltiin lämmitettynä (hyvä vinkki kotiinkin!), hy-vää!

Paras juttu oli tämä, latteni päälle oli taiteiltu pupun naama! <3 Mä oikeasti kiljuin onnesta, kun tarjoilijamies toi tämän mulle :D Normaalisti maitovahdosta tehdyt sydämet näyttävät tämän jälkeen ihan leimiltä ;) Latte myös maistui tosi hyvältä, ainoa pieni miinus oli se, että mun makuuni siinä oli liikaa vaahtoa. Tai sitten mulle tehtiin vahingossa cappuccino, mene ja tiedä :)

Brooklyn Caféssa on tosi autenttinen jenkkifiilis, ja miksei olisi kun kahvilan omistajat ovat jenkeistä (Brooklynista?). Myyjänä oli nuori mies, joka puhui vain englantia, ja joka oli selkeästi jäänyt useammankin Suomi-tytön mieleen, sen verran selkeitä muutaman kahvittelijan flirttailuyritykset olivat ;) Me jo yhdessä vaiheessa mietittiin, että tuleekohan kohta kissatappelu hahahaa. Palvelu oli ystävällistä mutta rentoa, musa hyvää ja tunnelma letkeä. Ainoa pieni miinus tulee paikan pienestä koosta, voipi olla, että jos mestan suosio kasvaa, niin kahville ei aina mahdu. Toisaalta kyllä pieni koko teki myös tunnelmasta mukavan. Suosittelen siis erittäin lämpimästi kokeilemaan! :)

Olen aiemmin siskon kanssa ratsannut Kahvila Sävyn Kalliossa. Latte oli sielläkin oikein hyvää ja palvelu ystävällistä. Paikan tyyli oli vain sellainen, että musta tuntui koko ajan, että olen jotenkin väärässä paikassa. Tunnelma oli tosi boheemi ja Sävyssä käyvät varmaan elämäntapataitelijatyyppiset ihmiset. Tiedättekö, parhaiten porukkaan olisi sulautunut ilman meikkiä, tukka sotkussa ja vaarin vanha nukkainen ylisuuri neuletakki päällä. Kaikella kunnioituksella tämä, musta vaan itsestä tuntui, että olin liian siististi pukeutunut ja teki mieli pyyhkiä huulipuna heti pois ;)

Seuraava testikohde on jo tiedossa, nimittäin Good Life Coffee! Can`t wait :)

Kahvi · Kahvilat

Kestohymy Starbucksissa

28/10/2012 Salla10 kommenttia

Mulla oli eilen ihan huippu päivä. Tai siis huippu kahvihetki, pääsin meinaan Starbucksiin! :) Olin perjantaina iltakahvilla kaverin luona, ja mä olin väsymyksen takia ihan hysteerisella tuulella. Maistelin kahviani, ja totesin, että sori vaan, mutta tää kahvi ei oo ihan mitään priimaa :) Onneksi Anne on itsekin sitä mieltä, että uuden keittimen hankinta alkaisi olla ajankohtainen, eikä loukkaantunut mun kommentista. Naurettiin vaan makeasti :) Ruvettiin sitten harmittelemaan sitä, että Starbucksia ei ole Suomessa muualla kuin lentokentällä ja sielläkin sellaisessa paikassa (ennen check-iniä), ettei sinne tule mentyä jos lähtee johonkin. Siitä se idea -kaikki kunnia Annelle- sitten lähti… eli miksei me mentäisi Starbucksiin, kun se kerran on sellaisella alueella, johon pääsevät muutkin kuin lentomatkustajat? Mä innostuin ajatuksesta niin, etten meinannu pysyä housuissani ja eilen sitten päätettiin körötellä lentokentälle kahville :).

Hyvän kahvin tuoksu on kyllä yksi maailman parhaista. Oltiin Annen kanssa niin hohteessa, että vaan räpsittiin kuvia naama tuhannen virneessä.

Pekaanipähkinä-toffeeherkku vei kielen mennessään

Anne otti vaniljalatten ja mä tavallisen. Kyllä oli helppo hymyillä :)

Tokihan tämä ei ollut kaikista edullisimpia kahvittelupaikkoja, lentokenttäparkkeeraus on aika himohintaista ja bensakin maksaa. Mutta kahteen pekkaan ei kuitenkaan kovin montaa euroa tullut lisähintaa, ja mun mielestä keikka oli joka sentin arvoinen. Koska mä pääsen uudestaan, koskaaaaa?? :)