Ja nenä käy!

22/08/2013 Salla19 kommenttia

Kaikki hyvälle tuoksuva on jees. Mä arvostan ihanaa tuoksua niin suihkugeelissä, kasvovedessä, kahvissa kuin koirassakin (kyllä, haistelen koiriani). Pidän monesti hyvän tuoksuisia kosmetiikkatuotteita käden ulottuvilla eri puolilla kotia, jolloin voin kätevästi nuuhkaista vähän voimaa arjen puuhien keskellä =) Olen männä viikolla ollut niin ihanien tuoksujen ympäröimänä, että pakko hehkuttaa näistä ihanuuksista teillekin!

Kaverini kävi lomalla Ranskassa, ja koska hän tiesi mun välttelevän sokerin syömistä, sain tuliaiseksi ei-syötäviä macaroneja. Ihanan aidon ulkonäkönsä lisäksi leivokset tuoksuvat siis nannalle. Jaa mitä ne ovat? Kaveri luuli ostaneensa pieniä saippuoita, mutta nämä paljastuivatkin vaatekaapin tuoksupussukan sisällöksi. Mikä oli vain mieleisempi juttu mulle, koska en välitä palasaippuoista käsien pesussa. Työnsin pussin alusvaatekoriin, ja aina vaatekaapin aukaistessani kaapista haistaa miedon karkkituoksun. Ihanaa, pientä luksusta päiviin.

Saara Sarvas kirjoitti blogissaan Madaran palakasvosaippuasta, joka tuoksuu My Little Ponylle. Ehkä muhun parhaiten uponnut ”myyntipuhe” ever, ryntäsin heti luontaistuotekauppaan ja ostin Blackberry white clay -saippuan. Hintaa saippualla oli noin 7 €, joten olen omasta mielestäni jo saanut tuotteen hinnan takaisin sillä ilolla, jota saippua on mulle tämän muutaman päivän aikana tuonut. Otin sen yöpöydälleni, ja nuuskaisen sitä (tuoksuu myös pahvin läpi) aina aamuisin ja iltaisin. Aivan koukuttavan aito ja raikas marjainen tuoksu.

Eikä tämä vaaleanvioletti värikään nyt varsinaisesti ärsytä ;) Yritän käyttää edellisen putsarin viimeisiä tippoja ihan raivolla, että pääsen tämän kimppuun!

Kolmas tämän viikon tuoksusaaliini on Lushin Lemony Flutter Cuticle Butter. Lemony Flutter oli itse asiassa ensimmäinen Lushista koskaan ostamani tuote joskus vuosia sitten, kun Lush avasi ensimmäisen myymälänsä Helsingin City-käytävään. Tykkäsin tuolloin tuotteesta tosi paljon, ja viimeaikaisten Lush-visiittien yhteydessä muistin Lemonyn olemassaolon uudelleen. Sain tällä viikolla yhden käsivoidetuubin käytettyä loppuun, ja päätin hieman ex tempore ostaa tilalle Lemonyn.

Menin samana iltana sänkyyn, ja oikein fiilistelin etukäteen, että pääsen lotraamaan sitruunan tuoksuisella mömmöllä. Avasin kannen, ja järkytyin voiteen ulkonäöstä. Koostumus oli kamalan rakeinen, ja suurimmaksi osaksi oudon tumman kerroksen peitossa. Mielestäni tuoksukaan ei ollut mitenkään erityisen hyvä. Ajattelin voiteen menneen pilalle, ja menin pahoilla mielin nukkumaan. Seuraavana päivänä riensin Lushiin reklamoimaan, mutta ystävälliset myyjät valistivatkin minua, että Lemony Flutterin koostumus on toisinaan tällaista rakeista. Se riippuu kuulemma täysin erästä, joskus voide on kermaista, joskus rakeista. Myyjät sanoivat itsekin olevansa pettyneitä, kun huomaavat uuden saapuneen erän olevan tätä rakeista. Myymälässä oli asiointihetkellä ainoastaan tätä kyseistä erää, joten vakuuttuneena siitä, että tuote ei ollutkaan pilalla, poistuin hieman hämmentyneenä. Asiakaspalvelua Lushissa täytyy kyllä kiittää, myyjät olivat todella avuliaita, ja oikein ajan kanssa yhdessä tutkimme ja haistelimme purkkeja. Sain lohdutukseksi pienen palaasaippuankin ja lukuisat pahoittelut, vaikka mitään pahoiteltavaa ei oikeastaan edes ollut :)

Vaikka koin pettymyksen Lemony Flutterin koostumuksen ja tuoksun (olisi ehkä kannattanut ennen ostamista haistaa, eikä luottaa muisti-/mielikuvaan) suhteen, hoitavuus on paras kuin missään pitkään aikaan. Ihon lämmöstä paksu tuote pehmenee ja ikään kuin sulaa ja tekee käsistä silkinpehmeät. Imeytyvyys oli varsinainen yllätys, Lemony läpäisi jopa päiväunitestin, johon pystyy vain harva ohuempikaan käsivoide. Päiväunitesti tarkoittaa tietenkin sitä, että jos levittää käsivoidetta päiväunille mennessään, niin peseytyykö reilun tunnin unien jälkeen käsiä pestessä limainen kerros imeytymätöntä voidetta pois. Tähän mennessä Lemonyn lisäksi päiväunitestin ovat läpäisseet kirkkaasti vain Avenen Cold Cream ja Jurliquen Lemon Body Oil, joten hyvä Lush! ;)

Onko ruudun takana Lemony Flutterin käyttäjiä? Millainen tuuri teillä on ollut voiteen koostumuksen suhteen, vai oletteko kiinnittäneet asiaan huomiota?

Tää lähtis nyt nukkumaan. Ylihuomenna on siskon häät, ei mulla muuta. :)

Ihon hoito · Ruoka ja juoma

Oodi Snickerseille ja sinkkipastalle

20/08/2013 Salla14 kommenttia

Kerroin aiemmin muuttaneeni ruokavaliotani radikaalisti heinäkuun alussa. Sallan lautasella ei ole enää nähty sokeria ja maitotuotteita, ja proteiinin saantini olen varmaankin triplannut. Sokerin jättäminen on ollut tosi vaikeaa, siis oikeasti. Mulla oli muutama viikko sitten kausi, jolloin tuntui, että voisin tappaa jonkun, jos vain saisin ahmia makeita herkkuja. Olen todennut, että sokeria ei turhaan sanota huumeeksi.

Apua tuli yllättävästä suunnasta, Juille nimittäin postasi itsetehdyistä ”Snickersin” terveysversioista. Olisin muuten varmaankin suhtautunut Snigujen hyvänmakuisuuteen skeptisesti, mutta tiedän Juillen olevan kaltaiseni sokerihiiri, ja uskoin, ettei hän kehuisi mitään kengänpohjan makuista terveysskeidaa. Olin oikeassa! Rakastuin näihin herkkuihin ensi puraisulla, ja olen nyt tehnyt Sniguja neljä kertaa. Jopa isäni ja 14-vuotiaan siskoni mielestäni nämä ovat mielettömän hyviä! :) Olen lisännyt nameihin suolapähkinöitä, ja vastaavasti jättänyt ruususuolan aineista pois. Snigut ovat täyttä, tuhtia tavaraa, ja makeanhimo tulee tyydytettyä nopeasti. Luulen, että pahin sokerivieroittautumiseni on takana päin, koska viime ja tällä viikolla mun ei ole tehnyt mieli napsia Snickersejäni pakkasesta yhtään samaa vauhtia kuin vielä vähän aikaa sitten. No, ei tämä silti helppoa ole. Näin toissayönä unta, että söin kolme Arnold`sin donitsia ;)

Kerron lisää ruokavaliojuttujani lähitulevaisuudessa omassa postauksessaan.

Blogeista todella löytyy hyviä vinkkejä! Ihoni nimittäin kiittää puolestaan Petraa, ja hänen postaustaan vauvojen sinkkirasvan käytöstä finnien nujertajana. Olen aiemmin lätrännyt näppylöihin yöksi Ella Bachén Soin Purifiant Intensif Créme Intex N2 -voidetta, mutta koska kaapissani sattui olemaan sinkkipastaa, ajattelin kokeilla sitä.

Zinkosal-P on apteekista ostettua sinkkipastaa, ja paksua tököttiä kuin mikä. Olin ostanut tuubin alunperin erään arven vaalentamista varten, mutta kärsivällisyyteni tässä projektissa loppui kesken, kun en parin käyttökerran jälkeen havainnut tuloksia. Näppylöihin sinkkipasta sen sijaan puree nopeasti! Huomasin jo yhden yön käytön jälkeen, että pari kasvoissani olevaa ihonalaista näppylää eivät olleet enää läheskään yhtä kipeitä, ja ne olivat myös pienentyneet selvästi! Jouduin epäuskoisena ihan etsimään yhtä ihonalaista finniä leuasta, kun en meinannut enää löytää sitä. Ei sinkkipastakaan varmaan ihmeitä tee, mutta se vaikuttaisi kuitenkin oleva tehokkain koskaan testaamani aine näppyihin, ja se on paljon se. Ainoa miinus tulee huonosta käyttömukavuudesta, valkoista mönjää löytyy aamulla tyynyliinasta ja koiran poskesta. Annan kuitenkin tämän puutteen anteeksi :)

Mitä te käytätte näppylöiden nitistämiseen? Onko kellään kokemuksia arpien vaalentamisesta sinkkipastan avulla?
Niin ja sokerittomat (helpot!) herkkureseptit jakoon!! :)

MAC · Pigmentit

Haasteellisia pigmenttikokeiluja

18/08/2013 Salla2 kommenttia

Innostuneena hyvästä ensimmäisestä pigmenttikokemuksestani halusin testata MAC Neo-Orangea myös poskiin ja huuliin. Sudin Benefit Cha Cha Tintiä huulille, jonka päälle painelin sormella Neo-Orangea. Tulos oli niin läikikäs ja epätasainen, että olin pakotettu korjaamaan kokonaisuuden MUS Tulip -huulikiillolla.

Kuten kuvasta näkyy, väriä pigmentti kyllä toi kiitettävästi, ja tykkään itse asiassa tästä vahinkolopputuloksesta tosi paljon. Ilman kiiltoa tulos olisi vain ollut ihan järkky.

Pigmentin käyttäminen poskipunana sen sijaan kulminoitui yhteen ongelmaan, MACin 187-skunkki on sen verran iso, että pigmenttiä levittyi makuuni liian laajasti. Tavallinen poskipunasiveltimeni MAC 163 levittää sen sijaan pigmentin liian vahvana. Olen jo ennen pigmentti-innostustani haaveillut pienemmästä skunkista juuri poskipunan tai vaihtoehtoisesti peitevoiteen levittämistä varten, joten ostopäätös taitaa nyt olla sinetöity. Tosin ensin käyn varmaan Jennin vinkkaamana katsastamassa Inglotin skunkkivalikoiman, jospa sieltä löytyisi vastaava edullisemmin. Sävynä Neo-Orange sopii mielestäni poskille aivan upeasti!

Eilen kokeilin pigmenttihuulia (ja poskia) uudella innolla. Mietin edellisen yrityksen epätasaisuuden johtuneen Cha Cha Tintin ohuesta koostumuksesta ja levitin nyt huulille MUS First Kiss -huulipunaa. Painelin pigmentin jälleen punan päälle sormella, ja tulos oli huomattavasti tasaisempi.

Kokemukseni on kuitenkin se, että pigmenttihuulet kaipaavat päällensä vielä jotain kiitoa. Tunsin pigmenttiä levittäessäni, miten se kuivatti huuliani, ja tuntuma ei ollut mitenkään erityisen miellyttävä. Jätin huulet kuitenkin kokeilumielessä sillensä, ja ihan kivalta ne näyttävät. Tämä sopii varmasti ihmisille, joiden huulet eivät kuivu juurikaan. Itse en kuivattavan tunteen vuoksi tule luultavasti pigmenttiä käyttämään ilman päälle laitettavaa kiiltoa.

Onko siellä pigmenttejä huulille käyttäviä? Oletteko huomanneet saman kuivattavuuden, vai onnistuuko käyttö ongelmitta?

Ps Otsikon haasteellisia-sana oli alunperin ”ongelmallisia”. Sitten muistin, että ei ole ongelmia, on vain haasteita. Ahhaahahaaaa!!

Hömppää ja naurua · My little pony · Toivepostaus

Toivepostaus: My Little Pony -kokoelmani

17/08/2013 Salla16 kommenttia

Mun on pitänyt jo pidempään tehdä postaus My Little Pony -kokoelmastani. Homma oli muutaman kuukauden jäissä, kun pari lempiponiani oli tatuoijatädillä mallina. Nyt olen saanut kaverit kotiin, ja pesun kautta takaisin vitriiniin :)

Olen siis Salla 32 vee, ja keräilen muoviponeja. Hahaa, tähän on tultu ;)

Innostuin nostalgisoimaan lapsuuteni leluja ja kirjoja reilu vuosi sitten, ja päätin ostaa pari ponia, kun olin niin pahoillani, että lapsuuteni ponit oli hävitetty jossain perheemme muutossa. Ei se ihan pariin poniin jäänyt sitten kuitenkaan. Olen kuitenkin onneksi tosi nirso ja tarkka keräilijä. Ostan vain todella hyväkuntoisia poneja, ja vain niitä, jotka todella miellyttävät silmää. Loppujen lopuksi löydän aika harvoin ponin, jonka haluan ostaa. Keräilen nimittäin vain ja ainoastaan ”ensimmäisen sukupolven poneja” eli G1-poneja. Näitä ovat vuosina 1982-1993 julkaistut ponit, eli näitä ei voi marssia kaupasta ostamaan. Ne ponit, joita nyt myydään Prismoissa, ovat mun päässäni jotain ihan muuta, kuin My Little Ponyja. Ja ovathan ne aivan eri näköisiäkin isoine megapäineen ja ufon silmineen. Tuli varmaan selväksi, että me no likey. Oman suolansa keräilyyn tuo nimenomaan se, että tässä hommassa rahalla toki saa tiettyyn pisteeseen asti, mutta kun saatavuus on todella rajoitettu, on myös hyvä onni tarpeen ja silmät kannattaa pitää auki aina kirpputoreilla liikkuessaan.

G1-poneja on kymmeniä erityyppisiä, on siivekkäitä, yksisarvisia, nukkapintaisia, helmiäispinnoitteisia, kimaltavia, aikuisia, lapsia, ballerinoja, meriponeja ja vaikka mitä. Aluksi halusin hankkia yhden kutakin tyyppiä, jotta näkisin, mistä tykkään eniten. Huomasin kyllä tosi nopeasti, mitkä ponit oikeasti miellyttävät silmääni ja saavat sydämen heltymään :)

Yksiä suosikkejani ovat nämä ”tavisponit” keskirivissä, eli vasemmalta lukien Bow Tie, Blossom ja Lemon Drop. Tuo ”pose”, jossa poni roikuttaa päätään alaspäin, on nimeltään Collector`s pose ja jotenkin tosi söpö :) Suuri ylpeyteni aihe on kuvassa näkyvät äiti-lapsi-parit, joita omistan viisi.

Etualan kaksi vasemmanpuoleista vauvaponia ovat Pearlized Babyja, joita on killerivaikea löytää, ja niistä saa myös pulittaa killerihinnan. Näitä helmiäisvauvoja on yhteensä kuusi, toivottavasti joskus omistan ne kaikki. Olemassa on myös G1 Pony Friends -eläimiä, niin kuin kuvan Woolly-lammas. Pony Friendit ovat super ihania, mutta tosi harvinaisia. Oikealla on sitten meriponivauva Ripple sammakkolauttoineen :)

Hitsi vieköön, olin ihan päättänyt, että mitään oheiskrääsää EN sitten ala kerätä. Mutta niin vaan en voinut vastustaa posliinisia ponimukeja, joita mulla on nyt sitten neljä kuudesta. Ponikamaahan on oikeasti aivan kaikkea maan ja taivaan väliltä ponien vaatteista ihmisten astioihin ja tyynyliinoista lyijykyniin. Mutta sille tielle ei saa edes kuvitella lähtevänsä, muuten vitriinistä loppuu tila ennen kuin ehdin sanoa eBay.

Poneja on kokoelmassani tällä hetkellä 39, laskin juuri :) Mulla on yksi ponivauva kahteen kertaan, joten toisen myyn heti kun jaksan ja sitten kavereita on 38 kappaletta.

Mitäs sanotte kokoelmastani? Sainko lisää hulluus- vai sympaattisuuspisteitä?

Avautumista · Haaste

Kesähaaste

15/08/2013 Salla8 kommenttia

Sinini heitti mua kesähaasteella, ja tokihan mä haasteet otan vastaan :) Sää on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin kesäinen (aika lokakuinen fiilis itse asiassa), mutta ei anneta sen haitata. Vielä kuitenkin on virallisestikin kesä. Kymmeneen kysymykseen vastaillaan siis nyt! Kuvituksena on kännyräpsyjä.

Ehdoton kesäherkku.
Mansikat, herneet ja roséviini.

Ehdoton kesäjuoma.
Kas, vastasinkin jo tähän. Rosén lisäksi vissyä tulee juotua litratolkulla jos on kuuma.

Wehee, lomalta töihin paluu on ki-vaa. Kuvan tarkoituksena on oikeasti demonstroida, että MAC Saint Germain -huulipunastakin saa työkäyttöisen, kun huulet värittää ensin vähän tummemmalla vaaleanpunaisella :)

Ehdoton lemppari kesäpaikka.
Meidän perheen mökki. Jossa tulee vietettyä aikaa ihan liian vähän.

Mitä erikoista olet tehnyt kesän aikana/aiot tehdä?
Otin koiranpennun :) Ei taatusti ole ihan joka kesäinen juttu! Onneksi hahahahaaa!!

Kuva eilisillalta. Olin luovuttanut sohvapaikan Rikille, ja istuin itse lattialla tyynyllä. Nousin hetkeksi ja menin keittiöön, ja tällainen näky odotti olkkarissa :D

Mitä teit juhannuksena?
Hoidin vatsatautista koiraa = ei paljon tarvinnut nukkua, ja kävin mökillä päiväkäynnillä rauhoittumassa.

Mitä kesäisin ei kannata tehdä?
Ottaa stressiä siitä, että NYT ON KESÄ JA KOKO AJAN PAKKO NAUTTIA SIITÄ JA TEHDÄ JOTAIN APUA APUA APUA ULKONA PAISTAA AURINKOKIN RANNALLE TERASSILLE PICNICILLE. Mä olen joskus ollut tuollainen ja se oli kamalan rasittavaa. Jos haluat viettää lomapäiväsi sisällä lukien, tee niin!

Oletko ollut festareilla?
Noup. En tykkää niistä yhtään.

Mustikka vai mansikka?
Mansikka.

Sienet?
Nyt on pakko sanoa, että nauroin ääneen tämän kysymyksen luettuani. ”Sienet?” . Niin mitä niistä?? :D

Suunnitelmia ensi kesäksi? ;)
Toivon mukaan joku ihana reissu, tämän kesänhän pidin matkavapaana (toukokuu EI ole kesää ;).

Mä olen niin tylsä, etten jaksa haastaa ketään. Anteeksi. :)

Avaduin jo Facebookissa asiasta, mutta pakko kertoa täälläkin, miten hyvin meillä toimii yhteistyö uuden BagPodini kanssa. Otin töissä tiistaina ylpeänä yllä olevat kuvat, että katsokaa, miten kätevää hei! En yhtään ihmetellyt, että miten Podi on noin tyhjä. Kävi sitten ilmi tuossa rappukäytävässä kotiin tullessa, että unohdin ensimmäistä kertaa varmaan viiteen vuoteen avaimet kotiin. Ja eikun istumaan alas ja odottelemaan poikakaveria.

Ongelma on se, että joudun siirtelemään avaimia kaiken maailman lenkkiasun taskuun koiria viedessäni, ja pitäisi edelleen joka aamu tarkistaa, että avaimet tosiaan ovat täällä Podissa. Mulla on aikana ennen Podia ollut sellainen ritirimpsu, jonka läpikäymällä varmistan, että kaikki tarpeellinen on mukana. Vahingosta viisastuneena jatkan siis ritirimpsun hokemista aamuisin ;)