Suuri luomivärinpohjustajavertailu 2/2: Sensai, Too Faced ja Nars

22/10/2015 Salla14 kommenttia

Kirjoittelin hetki sitten testaamistani Urban Decayn luomivärinpohjustajista. Kokeilin merkin viittä eri pohjustajaa ja lyhyesti voin todeta, että kaikki paitsi hohtava Minor Sin toimivat loistavasti. Omistan Minor Sinin lisäksi Originalin, mutta myös nude-mattainen Eden olisi tosi hyvä valinta esimerkiksi niille, joiden luomilla on paljon verisuonia tai niiden väri on muuten epätasainen. Tai mattameikkiin loistovalinta ylipäätään. Halusin vielä vähän jatkaa testailua ja nyt esittelen teille kolmen muun merkin luomivärinpohjustajat. Mikä voitti koko testin ja millä voisi heittää vesilintuja, ellei olisi luonnonystävä? Katsotaanpa.

Too Faced Glitter Gluen ostin Bangkokista viime vuonna, koska se vaikutti niin kiinnostavalta. Nimensä mukaisesti se on erityisesti glitterluomivärien kiinnittämiseen tarkoitettu pohjustaja, joka kyllä saa muuten helposti varisevat luomivärit tarttumaan itseensä tosi hyvin. Myös luomivärin sävy toistuu tämän kanssa paljon intensiivisempänä.

Sensai Eyelid Base on purkissa oleva primer, joka lupaa pitää luomivärin siistinä koko päivän samalla kun se kosteuttaa ihoa.

Nars Smudge Proof Eyeshadow Base on lukuisien bloggaajien suosikki. Pohjustaja levitetään aplikaattorin avulla ja sen kanssa moni on saanut luomivärinsä kestämään moitteettomana pitkän päivän ajan.

Vasemmalla näkyvä Sensai on helmenhohtoista voidetta, joka valaisee luomea kivasti ja jättää iholle tunteen, että siihen on levittänyt kosteusvoidetta. Keskellä näkyvä Too Faced todella jättää nimensä mukaisesti hieman tahmean liimapinnan, johon luomivärin saa taputeltua kiinni just eikä melkein. Narsin jättämä pinta on taas silikonisen sileä. Ja sitten katsotaan, miten nämä pohjustajat toimivat käytännössä.

Sensai 6-7 tunnin jälkeen. Surkea esitys, pakko sanoa. Luomiväri on kasautunut luomivakoon oikein urakalla ja tuntuu kuin luomiväri olisi hävinnyt koko luomen alueelta jonnekin. Voisin kuvitella, että Sensai sopisi TODELLA kuivaluomisille henkilöille, joilla on ehkä vielä aikuisempi iho kuin itselläni. Itse en tee tällaisella kyllä mitään.

Pahoittelut hieman sumeasta kuvasta, mutta tässä Too Faced koko komeudessaan 11 tunnin jälkeen, Luomivaon kasat eivät ole niin pahat kuin Sensain kanssa, mutta luomivärit ovat tämänkin pohjustajan kanssa hävinneet mystisesti päivän aikana. Mielestäni tämä Glitter Glue sopii näyttävän silmämeikin pohjaksi päivään, jolloin tarvitsee näyttää hyvältä vain 5-6 tuntia, eli ehkäpä joihinkin juhliin? Koko päivän primeriksi tämä ei riitä ainakaan minulla mitenkään.

Mutta hei, katsokaas tätä! Nars edustaa 8-9 tunnin jälkeen lähes moitteettomana! Ihan eri planeetalta oleva lopputulos kuin Sensain ja Too Facedin kanssa! Harmi vaan, että Narsia ei saa Suomesta ollenkaan. Itse olen diilannut parille kaverille sellaiset Bangkokista ja nyt täytyy harkita, ostanko tällaisen marraskuun Kööpenhaminan reissulta. Tämä mulla nyt käytössä ollut puteli on kaverin jämä, joka on ollut jo ikuisuuksia auki ja sen on aika mennä nyt tämän testin jälkeen roskiin ;).

Tässä vielä vertailukuva Urban Decayn Originalista, ja kyllä, julistan Narsin myös sen voittajaksi. Täpärästi, mutta kuitenkin! Tosin UD:n saatavuus Suomesta on monelle iso plussa, ja itsekin käytän tätä Originalia hyvillä mielin ainakin siihen saakka, että saan käsiini Narsin.

Mutta hei, allekirjoitatteko te nämä mun kokemukset? Vai onko joku saanut esim. tuon Sensain toimimaan hyvin? Vai onko vielä joku hc-hyvä silmämeikinpohjustaja, jota mä en ole vielä testannut? :)

Niin ja osallistukaa muuten ihmeessä Vichy Normaderm -arvontaan täällä! :)

Meikit · Primerit · Testiryhmä · Urban Decay

Suuri luomivärinpohjustajavertailu 1/2: Urban Decay x 5

03/10/2015 Salla20 kommenttia

Aiempi Urban Decayn Eyeshadow Primer Potion -kokemukseni rajoittui Original-versioon, mutta kun uuden Naked 3 -palettini mukana tuli näytteet neljästä eri merkin silmämeikinpohjustajasta, päätin tehdä niistä vertailun. Itselleni aukesi aikoinaan kokonaan uusi maailman silmämeikinpohjustajat löydettyäni ja yritän aina kun mahdollista jakaa tätä ilosanomaa muillekin. Olen huomannut, että yllättävän moni muuten meikeistä tosi tietoinen nainen ei käytä luomivärin alla minkäänlaita pohjustajaa. Olen sitä mieltä, että olisi kyllä syytä :)

Pohjustajat vasemmalta lukien ovat hohtava Sin, lähes läpikuultava Anti-Aging, mattavaalea Eden ja läpikuultava Original. Kuvassa pohjustajia on levitetty reippaasti koostumuksien demonstroimiseksi, mutta oikeasti silmämeikinpohjustajaa kannattaa käyttää luomella hyvin pieni määrä.

Levitin pohjustajien päälle Naked 3 -paletin mattavaalea Strange-sävyä, että näette, miten lopputulokset luomivärin kanssa eroavat toisistaan. Sin säilyttää hohteensa mattaisen luomivärin allakin ja Edenin nude sävy ei peity näin vaalealla luomivärillä. Original ja Anti-Aging puolestaan jättävät estraadin vapaaksi luomiväriä varten, ja ainoastaan auttavat pysyvyydessä ja luomen pinnan siloittelussa, ei niinkään sävyn korjailussa.

Käytin kaikkia neljää pohjustajaa saman luomiväriyhdistelmän pohjalla, että eri luomivärien pysyvyys ei vaikuttaisi testiin. Testin lopputulos oli iloinen: kaikki neljä pohjustajaa pitivät luomivärin yhtä hyvin paikallaan! Katsotaanpa vielä kuvien kanssa.

Tässä Original 12 tuntia levittämisestä. Kuten näkyy, silmien sisänurkkiin on kasautunut hieman luomiväriä. Rehellisyyden nimissä kuitenkin sanottakoon, että saadakseni tämän kuvan mun oli toisaalta puristettava silmiä kiinni ja samalla nostettava kulmakarvoja voimakkaasti ylös. Luomeni menevät muuten sen verran ”ryttyyn” juuri tuolta sisänurkasta, että tätä pientä kasautumista ei olisi nähnyt ilman tällaista epäaitoa ilmettä. Jos suljen ja avaan silmiä normaalisti, ei näitä sisänurkan keräytymiä näe lainkaan. Olen siis oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Tässä Sin 11 tuntia levittämisestä. Luomiväri on ehkä kasautunut jopa aavistuksen vähemmän kuin Originalin kanssa ja Sinin kaunis hohde näkyy selvästi luomivärin alta.

Anti-Aging ja Eden pysyivät tosiaan yhtä hyvin kuin Sin ja Original. Omilla luomillani en huomannut mitään siloittavaa anti-aging-vaikutusta kyseisen primerin kanssa. Ehkäpä eron huomaa sitten, jos luomet ovat kovin ryppyiset, mene ja tiedä. Eden puolestaan vaikuttaisi olevan nappilöytö niille, joiden luomet ovat kirjavat tai verisuonet kuultavat kovasti läpi. Toki tummalla luomivärillä nekin peittyvät, mutta esimerkiksi arkikäytössä moni haluaa käyttää vaaleita luomivärisävyjä, jolloin Eden on varmasti loistava valinta.

Olin jo valmis julistamaan, että oma suosikkini oli Sin sen kauniin hohdon ja hyvän pysyvyden takia. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Postiluukusta tupsahti pitkään odottamani Urban Decayn lanseeraustilaisuudessa valitsemani tuotteet, joista toinen oli Minor Sin. Niinpä. UD on hiljattain uudistanut pohjustajiensa pakkaukset tuubeista aplikaattorillisiin, mikä omasta mielestäni on iso takapakki. Ajattelin, että Sinin nimi oli vain uudistuksessa muuttunut, mutta päätin kuitenkin vielä kokeilla Minor Sinia työpäivän ajan, vaikka postaus oli muuten jo valmis. Työpäivän päätteeksi katsoin luomiani peilistä, ja petyin. Luomiväri ei ollut pelkästään suttaantunut sisänurkkiin vaan jo selvästi pidemmälle pitkin luomivakoa. Olin niin järkyttynyt, etten edes tajunnut ottaa valokuvaa asiasta :D. Tutkin sitten asiaa, ja kyllä, UD on ”parantanut” Sinin koostumusta uuteen Minor Sin -pohjustajaan.

Minor Sin (kuvassa oikealla) on kyllä nätimmän värinen omaan silmääni, mutta samalla koostumus on muuttunut hieman tahmeasta siloiseen. Sinin kanssa luomiväri pysyi varmasti niin hyvin juuri siksi, että luomiväri ikään kuin tarrasi kiinni pohjustajaan. Samaa efektiä ei tule Minor Sinin kanssa. Ikävä kyllä tässä nyt muuttui omasta mielestäni huonommaksi sekä pakkausmuoto että itse tuote :( Voi itku.

Ei uusi Minor Sin mikään susi todellakaan ole, mutta kun itse pidän pohjustajan tärkeimpänä ominaisuutena luomivärin kestoa, niin ei Minor Sin millään yllä muiden UD:n pohjustajien tasolle. Itse aion pitää silmät auki ja jos näen jossain vielä vanhaa Sin-koostumusta, niin todellakin ostan.

Päätin samaan syssyyn tehdä samanlaisen testin omistamistani muiden merkkien silmämeikinpohjustajista, joten niistä lisää myöhemmin :)

Oletteko te kokeilleet UD:n silmämeikinpohjustajia? Vai käytätteko ylipäätään pohjustajia luomivärin alla?

Lifestyle · Tee · Testiryhmä

Matchaa!

21/02/2015 Salla22 kommenttia

Vitsi musta on hassua ruksia tämäkin postaus edellisen lisäksi lifestyle-kategoriaan. Mä olen aina ajatellut, että lifestyle-juttuja kirjoittavat ne, joiden elämä on jännää ja jotenkin tosi erikoista. Mutta nyt olen tajunnut, että jos vien koirani eläinlääkäriin ja kirjoitan siitä, kirjoitan lifestylea. Jotenkin ihan hullun huvittavaa =D Mutta siis enihuu…

Kuka tietää, mitä kuvassa on? Ihan varmasti aika moni, sen verran päivänpolttavasta asiasta on kyse ;) Nimittäin gojimarjat ja pakurikäävät on soooo last season ja nykyisin kuuluu hei juoda matchaa! Mut tuntevat tietävät, että mä olen aivan turisti näissä kaikissa ituhippijutuissa, ja kuljenkin siskojeni vanavedessä. Näin kävi nytkin, nimittäin pari viikkoa sitten siskoni olivat luonani kylässä ja kahvipöydässä alettiin puhua jotain matchasta. Mulla meni jonkin aikaa, että tajusin, mistä on kyse, mutta totta kai kiinnostuin. Kaikkea pitää kokeilla!

Ja puhutaan asioista niin, että mäkin sen ymmärrän, eli kyseessä on siis VIHREÄ TEE. Mulla meni nimittäin siskojeni ajatustenvaihtoa kuunnellessa varmaan 10 minuuttia, ennen kuin tajusin sen verran hahaaa. Mutta matchan salaisuus piilee siinä, että se ei ole teelehtiä vaan jauhetta. Matchaa ei hauduteta eikä mitään siivilöidä pois. Näin tulet juoneeksi myös teelehdet ja palkinnoksi saat kaikki niiden sisältämät hyvisaineet ja kofeiinin. Kupillinen matchaa vastaa ravintoaineiltaan 7-10 kupillista tavallista vihreää teetä. Matchaa on käytetty perinteisesti osana japanilaista teeseremoniaa ja buddhalaismunkkien meditaatioharjoituksia. Kuulemma matcha auttoi munkkeja keskittymään ja edistämään mielenrauhaa. Siistiä :D

Myös matchajauheen valmistus eroaa tavallisesta vihreästä teestä. Teelehtiä tuottavat pensaat suojataan auringolta muutama viikko ennen poimintaa, jolloin niihin muodostuu suurempi määrä lehtivihreää ja aminohappoja, mikä tekee teestä miedompaa ja makeampaa. Teelehdet kuivatetaan auringolta suojassa ja niistä poistetaan varret ja lehtisuonet, ja jäljelle jäävä osuus jauhetaan hienoksi, minkä jälkeen matchajauhe on valmis.

Matchakupillisen valmistus on tosi helppoa. Ensin kiehautetaan vesi ja kaadetaan sitä desilitran verran isoon kuppiin (valitettavasti muumimukissa ei mahdu kunnolla vispaamaan) ja annetaan jäähtyä n. 80-asteiseksi. Sitten teelusikallinen matchaa perään.

Mmmmm :D

Sitten vain vispilöidään niin kauan, että juoma on tasaista. Toki mikä tahansa tiheä vispilä käy, mutta koska sain siskoltani nämä ystävänpäivälahjaksi, sain vispilänkin :) Ja onhan tää bambuvispilä ihan törkeän söpö <3

Valmis!

No miltä se maistuu? No ihan kuulkaa vihreältä teeltä :D Vähän vahvemmalta ja jotenkin puhtaammalta, mutta ihan hyvältä. Ei ole mitään tsäänssiä, että korvaisin aamukahvin tällä (ajatuskin naurattaa), mutta ajattelin hörppiä matchaa illansuussa. Kofeiinia ei kuitenkaan ihan hirmuisesti ole, ehkä ison kahvikupillisen verran, mutta ainakin mahalle on parempi juoda teetä kuin se sadas kuppi kahvia ;) Siskoni mukaan matcha ”pärisee”, eli hän koki sen herättävän aamulla tosi hyvin. Itse huomaan pienen piristävän vaikutuksen, mutta en mitään mullistavaa. Siskon mies ei kuulemma huomannut mitään :)

En osaa sanoa, mistä tämä mun setti on ostettu (koska lahjahevonen), mutta vahva veikkaus on Ruohonjuuri. Myös monet teekaupat toimittavat postitse.

Seuraavaksi mä kokeilen matcha lattea! Siis kuinka friikkiä se varmaan on :D Onko matcha teille jo tuttu juttu? Faneja?

Jo Malone · Meikit · Testiryhmä · Tuoksut

Jo Malonen tuoksujen ensipuraisu

16/02/2015 Salla21 kommenttia

Tervetuloa Purkkimafiaan! Täällä sitä vaan kirjoitellaan niin kuin vanhat tekijät konsanaan, hah :D Kylläpä olisi kiva tietää, onko siellä ruudun toisella puolella vanhoja tuttuja Miss Piggy`s Pearlsin lukijoita vai uusia uteliaita purkkimafialaisia! Saa mielellään huikata kommenttiboksiin terkut ja kertoa, miltä tämä uusi blogipohja nyt näyttää ja muutenkin, että MITÄ PIDÄTTE! =)

Bangkokista ostamistani Jo Malonen tuoksuista on toivottu postausta, joten ajattelin, että tämä on hyvä tapa pyöräyttää mafiameiningit käyntiin!

Brittiläisen Jo Malonen tuoksut ovat kiinnostaneet jo pidempään, mutta koska en ollut tehnyt niihin aiempaa tuttavuutta, päätin ostaa tällaisen söötin pakkauksen minituoksuja. On muutenkin kiva ostaa tuoksuja, jotka on oikeasti mahdollista käyttää loppuun ;) Tai jos hieman kiireessä ostettu tuoksu ei olekaan se mieleisin ja uhkaa jäädä kaapin pohjalle, niin ei harmita niin paljon laittaa se kiertoon. Viiden tuoksun pakkaus maksoi n. 98 euroa, eli parisenkymppiä per tuoksu.

Tuoksut ovat 9 ml kokoisia minisuihkepulloja ja vahvuudeltaan cologneja. Yhteistä niille on siis mietous ja se, että tuoksu ei säily iholla muutamia tunteja kauempaa. Itse olen aina hieman vieroksunut överihajustamista, siis sellaista, että ihmisen käyttämän hajuveden haistaa puolen kilometrin päähän. Olen kuitenkin aika laiska lisäämään tuoksua päivän mittaan, joten suihkaisen hajuvettä usein hiuksiini tai huiviin paremman pysyvyyden vuoksi :)

Jo Malone kuvaa tuoksujaan yksinkertaisiksi ja hienostuneiksi tuoksuiksi, joissa on mukana aina ripaus jotain odottamatonta. Olen aiemmin seonnut samankaltaisiin Diptyquen tuoksuihin, jotka ovat jotenkin tarpeeksi valtavirrasta poikkeavia ja juuri sopivasti erilaisia makuuni. En muista, että olisin vuosiin ostanut tuoksuani tavaratalosta, vaan Diptyquen lisäksi olen suosinut Lushin ja luonnonkosmetiikkamerkki Honoré des Prèsin tuoksuja. Viimeisin ihastukseni on ollut Sabé Massonin voidemaiset tuoksut <3

Mutta sitten asiaan :)

Lime Basil & Mandarin on sitruksiseksi luokiteltu unisex-tuoksu, jonka alkutuoksussa tuoksuu voimakkaimmin basilika. Hetken päästä tuoksussa tunnen sen lisäksi myös limen ja mandariinin. Tuoksussa on mukana myös mm. timjamia, syreenia ja vetiveriä, mutta mielestäni tuoksun nimi kuvaa esiin nousevat nuotit osuvasti. Jos haluat kokeilla erilaista sitrustuoksua, tämä voisi olla hyvä valinta. Tuoksu on todella freesi tämän kanssa tuoksuu ikään kuin suihkunraikkaalle. Itse tykkään sitrustuoksuista kovasti, mutta tämä oli jopa liian raikkaan sporttinen makuuni.

Peony & Blush Suede on kukkainen tuoksu, joka on selvästi näistä viidestä kokeilemastani voimakkain. Se myös kestää iholla selvästi kauemmin kuin muut. Tuoksu ei mielestäni ole niin selkeä pioni (joka muuten on lempikukkani), kuin olisin odottanut, vaan joukossa haistaa lisäksi punaisen omenan ja ruusun. Nahka sopii kukkaispommiin loistavasti ja pehmentää kokonaisuutta. Naisellinen tuoksu, joka ei kuitenkaan missään nimessä ole perustylsä tai tavallinen.

Blackberry & Bay on mielestäni selvästi porukan helpoin tuoksu. Johtuu ehkä siitä, että se tuo mieleeni mustaviinimarjapensaan lehtien tuoksun, ja olen suuri cassiksen ystävä hajuvesissä. Tuoksu on marjainen ja juuri sopivasti kirpeä. Mieleen tulee alkukesän aikainen, hieman viileä aamu, jonka perusteella kuitenkin voi jo sanoa, että tulossa on kaunis päivä. Jännäähän asiassa on se, että tuoksussa ei ole cassista, vaan karhunvatukkaa. Luulen, että yhdistelmä greipin ja laakerinlehden kanssa saa aikaan tuon mustaviinimarjaan pensas -tuoksun ja mielikuvan. Blackberry & Bay hälvenee mielestäni hieman nopeammin kuin muut Jo Maloneni. Se on silti näistä tuoksuista suosikkini, aivan vastustamattoman ihana sekoitus marjaisuutta ja hedelmäisyyttä, johon laakerinlehti ja setripuu tuovat syvyyttä ja kiinnostavuutta.

Amber & Lavenderin alkutuoksu on nenääni hyvinkin maskuliininen. Ylipäätäänkin kuvailisin tuoksua unisex-tuoksuksi.

Ja tähän väliin räkäistä naurua!! Olen siis testannut tuoksut tutustumatta sitä ennen mihinkään tietolähteeseen siitä, miltä tuoksujen pitäisi tuoksua. Tässä kirjoittaessani kirjoitan omat fiilikset ensin, ja täydennän Jo Malonen sivujen ja Fragrantican avulla. Jo Malonen sivuilta huomasin äsken, että Amber & Lavender ON miesten tuoksu! :D Hahahahahaaaa! No eipä hätiä mitiä, ihan onnistuneesti olen sitä useampana päivänä käyttänyt, joten pidätän oikeuden kuvailla tuoksua unisex-versioksi ;) Olisin kuitenkin maininnut tuoksun ainoaksi näistä viidestä, jota en tule käyttämään, ja nyt selvisi sitten syy sillekin. Harmi, kun poikakaverini ei tykkää käyttää hajuvesiä lainkaan.

Itse liitän laventelin voimakkaasti iltatuoksuksi, siis sellaiseksi, jota nuuhkimalla saa iltaisin unenpäästä kiinni. Tässä tuoksussa meripihka piristää kuitenkin uneliaan laventelin aika tehokkaasti.

Wood Sage & Sea Salt on syy siihen, että postauksen kirjoittaminen venähti hieman aiotusta. Olen suihkinut sitä varmaankin lähemmäs kymmenenä päivänä, ja tuoksutellut ja tuoksutellut, mutta jostain syystä siitä on ollut hankala keksiä adjektiiveja. En edelleenkään keksinyt varsinaisia kuvaavia sanoja, mutta mielikuvasta sain kiinni, nimittän vehreillä puilla reunustettu meren ranta Kreikassa. Tuoksu ei ole yhtään maskuliininen, vaikka nimestä voisi niin päätellä, vaan pikemminkin sellainen, joka sulautuu omalla ihollani osaksi omaa tuoksuani. Siksi varmaan adjektiivien keksiminen olikin niin vaikeaa. Jotenkin Wood Sage & Sea Salt on kuin pehmeä, raikas merituuli. Joo, se se on! Tykkään siitä jokaisella käyttökerralla entistä enemmän. Joukon yllättäjä!

Nyt on kyllä pakko sanoa, että olen saattanut hieman koukottua Jo Maloneen, jota siis tietenkään ei saa Suomesta. Vai miltäpä kuulostaisi Frosted Cherry & Clove tai Wild Fig & Cassis? Ooooooooooooooooh <3 Ja merkillä on tietenkin tuoksukynttilöitä (loves loves!) ja vartalonhoitotuotteita. Diptyque sai kerralla vertaisensa kilpailijan ulkomaan reissujeni eniten etsityn tuoksumerkin kategoriassa :)

Onko teillä Jo Malonen tuoksuja? Suositelkaa jotain ihanaa :)

Aubrey · Clarins · Ihon hoito · Luonnonkosmetiikka · Naamiot · Sampar · Testiryhmä

3 x kosteuttava kasvonaamio

23/02/2014 Salla6 kommenttia

Jatketaan vielä vähän ihonhoitojutuilla. Olen käyttänyt kosteuttavia naamioita jo usean vuoden ajan, mutta vasta tänä talvena olen konkreettisesti huomannut, että ihoni oikeasti tarvitsee niitä. Ihoni järkyttyi niin paljon tammikuun kovista pakkasista, että kehitteli pintaansa kuivia kohtia ja jopa hilsettä. Rupesin käyttämään kosteuttavaa naamiota kolmesti viikossa kerran sijaan, ja eron todella huomaa! Tai oikeastaan voisin sanoa käänteisesti, ihoni on ”normaali” silloin kun käytän naamiota, ja käyttämättömyyden todella huomaa.

Mulla oli entuudestaan käytössä Aubreyn Revitalising Therapy Gel Mask ja sain Mari-Sensaistin miitistä Clarinsin Hydra Quench Cream-Maskin* ja Samparin So Much To Dew Midnight Maskin*. Kaikki kolme naamiota ovat kosteuttavia, joten ajattelin, että tällainen pieni vertailu voisi olla kiva ja hyödyllinen :)

Mitä naamiot lupaavat?

Clarins: Intensiivinen kosteusbuusti janoisimmalle iholle (vitsit, kun kuulostaa suomennettuna tyhmältä ;), auttaa palauttamaan ihon kosteustasapainon. Tuloksena raikkaampi, hehkuvampi iho. Naamion vaikutusaika on 5-10 minuuttia.
75 ml, Sokoksen nettikaupassa hinta on 39,50 €

Sampar: Naamio, joka kosteuttaa ja palauttaa ihon kosteustasapainon. Tuloksena hyvinvoiva, elinvoimainen ja nuorekkaampi iho. Naamion annetaan vaikuttaa yön yli.
50 ml, merkin omilla sivuilla hinta on 39 €.

Aubrey: Elvyttää ihoa ja parantaa sen rakennetta. Kosteuttaa ja kiinteyttää ihoa. Vaikutusaika on 5 minuuttia.
89 ml, merkin Suomen nettikaupassa hinta on 18 €.

Vasemmalta oikealle Clarins, Sampar ja Aubrey

Clarinsin naamio on koostumukseltaan ”perus” voidemainen naamio. Se on ohuehkoa ja levittyy kasvoille miellyttävästi. Sampar on läpinäkyvää geeliä kun taas Aubreyn geelinaamio ei todellakaan ole geeliä, vaan paksua balmimaista voidetta.

Miltä naamiot tuntuivat?

Clarins: Naamion vaikutusaikana tuntui pientä kutinaa ja ihan hentoa polttavaa tunnetta. Tuntuma ei siis ollut ihan paras mahdollinen. Ihanan raikas tuoksu, tosin melko voimakas.

Sampar: Naamio levitettiin kasvoille pakkauksessa kiinni olevalla sudilla. Tosi kätevää ja toi kivasti pientä luksusta ihonhoitohetkeen :) Plussaa siitä, että naamio vaikutti yön ajan, eikä tarvinnut kellon kanssa odotella. Naamio ei myöskään jäänyt mähmäiseksi ihon pintaan, ja tyynyliina pysyi puhtaana. Hyvä, hentoinen tuoksu.

Aubrey: Suloinen mantelintuoksu ja mukava koostumus, paksu voide hulahti ihoon hyvin.

Kaikki naamiot imeytyivät ihooni hyvin ja yhdenkään kanssa ihoon ei tullut kuivia kohtia. Näin ollen kosteuttavuuden lupaus piti jokaisen kohdalla. Clarinsin raakkaisin testin kolmanneksi, koska en pitänyt kutittavasta tunteesta iholla.

Sampar saa ison plussan levitysmekanismista ja yöksi laitettavuudestaan. Lisäksi merkkinä se on itselleni kiinnostavin, koska en ole aiemmin kokeillut merkin tuotteita. Sampar on tulossa Suomeen myyntiin, mutta vielä sitä ei käsittääkseni saa.

Aubreyn kanssa toisaalta huomasin ihon pehmentyneen ehkä selkeimmin. Aubrey on luonnonkosmetiikkaa, ja siitä voisin antaa myös bonuspisteitä. Aubrey on lisäksi selkeästi edullisin tuotteista.

Mielestäni kaikki kolme naamiota olivat oikein hyviä, ja käytän jokaisen mielelläni loppuun :) Jos saisin käyttää näistä vain yhtä, valitsisin Aubreyn. Siinä on kaikki kohdallaan.

Oliko joukossa teille tuttuja tuotteita? Kuinka usein käytätte kosteuttavaa naamiota?

* Tuotteet saatu blogimiitistä ilmaiseksi.