Joku ehkä jo arvasikin, että lauantainen käyntini MACillä johti muutaman uuden meikkituotteen ostoon :) Olen vieläkin ymmälläni, miten maltillinen olin, ja ostin tarpeellisia juttuja. Seisoin hiki kuvainnollisesti otsalla valuen uusien luomiväripalettien luona, kun olisin NIIN halunnut ihanan violetin hybridipaletin. Hinnan (38 €) tiedostaen jätin paletin kuitenkin hyllyyn.

Jos olisin tiennyt, että siskoni maksaisi meikkini, olisin ottanut paletin. NO EI VAAN ;D

MACillä meikki on siis veloitukseton, jos ostaa vähintään kolme meikkituotetta. Todellinen luottotuotteeni MAC Prep + Prime huulipunan pohjustaja oli loppunut jo viikkoa aiemmin, ja olin jo ihan pulassa. Sen ostaminen oli siis helppo päätös. Tämä on varmaankin neljäs ostamani pohjustaja, en voi kyllin hehkuttaa sitä, miten Prep + Prime kosteuttaa huulia, saa huulipunan levittymään kuin unelma ja auttaa punausta pysymään. Täyden kympin tuote, eikä maksakaan maltaita, muistaakseni 16 €.

Cream Colour Base Shellin kanssa olemme myös vanhoja tuttuja, olen yhden tällaisen voidemaisen korostustuotteen jo käyttänyt loppuun. Voidemainen tuote on kätevämpi bussimeikkauksiini kuin puuterimaiset Mineralize Skin Finishit, ja näin talvea kohti käydessä pidän myös hieman luonnollisemmasta kuulaudesta ja lopputuloksesta. Cream Colour Basea on nopea sipaista sormella poskipäille, amorinkaarelle ja kulmaluulle.

Insanely It oli huulipuna, jota meikkaaja laittoi mulle häämeikkiin. Sävy oli mielestäni ihana, ja juuri sopivasti vähän erilainen kuin mulla valmiiksi olevat. Koostumuskin on mieluinen Sheen Supreme, joka on todella kosteuttava, mutta todella pigmenttinen. Mulla on Sheen Supreme -koostumuksella aiemmin sävy Full Speed :) Insanely It on päässyt huulilleni tällä viikolla jo kaksi kertaa.

Tässä swatchit huulipunasta ja korostusvoiteesta, huulipunan pohjustajahan on läpinäkyvää.

Käytänpä tässä tilaisuuden hyväkseni ja valitan mun niskaongelmasta. Olen tällä hetkellä niin kurkkua myöten täynnä tätä ongelmarankaa, että luulen, että pieni avautuminen on paikallaan. Mä olen kärsinyt niskakivuista ja -jumituksesta silloin tällöin noin viiden vuoden ajan. Kolmisen kertaa on ollut yhtä paha tilanne kuin nyt, ja se on aina yhtä helvetillistä. Niskani menee pahimmassa tapauksessa niin jumiin, että kaikki lihakseni pääkallon ja kasvojen pienistä lihaksista keskiselkään saakka ovat jumissa ja kovat kuin kivet. Liitännäisenä kärsin kamalasta päänsärystä, huimauksesta ja pahoinvoinnista. Molempien käsien pikkusormet puutuvat ja hyvä nukkuma-asento on kaunis muisto vain. Nykyisen episodin aikana olen jopa oksentanut ensimmäisen kerran niskani takia, näin kävi kaksi viikkoa sitten. En ollut edes ehtinyt tajuta, miten jumissa niskani olikaan, ennen kuin muu kroppa teki lakon. Lähdin kesken työpäivän kotiin ja olin seuraavan päivän kotona popsien lihasrelaksantteja.

Tilanne helpotti vähäsen ja viikko sitten sain (uuden) lähetteen fysioterapeutille ja ajan sinne. Fysioterapeutti avasi selkärangastani yhteensä kahdeksan nikamalukkoa, ja voi pojat, että oli irtonainen olo sen jälkeen. Hyvä tuurini kuitenkin jatkui, nimittäin kaaduin samana iltana. Hötäkässä alaselkäni kipeytyi ja eilen toisella käynnillä fysioterapeutti sanoi, että keskiselkäni lihakset olivat myös jumittuneet lisää. Fysioterapeutti niksautteli ja käsitteli jäseniäni tosi kovalla kädellä, ja muutaman kerran jouduin ihan huutamaan, että HILJEMPAA… Kestän kipua hyvin, siitä ei ollut kyse.

No, tänään sitten alkoi tuttu huimaus, ja olin klo 12-17 töissä valmiina lähtemään hetkenä millä hyvänsä naistenhuoneeseen oksentamaan. En kuitenkaan oksentanut. Mietin jopa jossain vaiheessa, olisiko se auttanut. Kohta painun sänkyyn otettuani mega-annoksen Buranaa ja relaksantteja. Mä olen niin väsynyt tähän! Teen mulle muutama vuosi sitten opetettuja niskajumppaliikkeitä, pidän huolta ergonomiasta, mutta kun tilanne on tarpeeksi paha, ei auta kuin aika ja lääkkeet :( Kaikista kamalinta on tämä pahoinvointi.

Päivän avautuminen. Sanokaa hep, jos jaksoitte lukea.