Minä, ilman meikkiä

24/11/2012 Salla4 kommenttia

Mulla oli tänään tarkoitus blogata jostain ihan muusta. Keittelin aamukahvit ja luin ensin muutamaa muuta blogia (tämä on lauantaiaamun rutiinini haha), kun huomasin alaston totuus -haasteen, jonka Tyyliä metsästämässä -blogin Veera oli heittänyt. Kirjoitus oli yksi parhaista blogikirjoituksista, minkä olen koskaan lukenut, käykää tsekkaamassa, nainen puhuu asiaa!

”Mitä jos hyväksyttäisiin sekä oma, että kanssaihmisten epätäydellisyys.

Toivoisin meidän bloggaajien pystyvän taistelemaan sitä ilmapiiriä vastaan, jossa sallittua on vain virheettömyys. Ilahtuisin kovasti, jos muutkin bloggaajat innostuisivat postaamaan itsestään kuvan juuri sellaisena kuin ovat meikin alla, photoshoppaamattomana. Näytettäisiin, että jokaisen blogin takana on ihan oikea ihminen pienine virheineen. Sillä niin täydellisesti kuin se välillä unohtuukin, niin kultturissamme vallitseva kauneusihanne on useimmiten melkoisen rakentamisen ja kuvankäsittelyn tulos.”

WORD!! Itse en osaa Photaria (valitettavasti) käyttää, joten mun blogissa hampaita ei ole käsitelty valkoisiksi, eikä finnejä tai juonteita pois. Mutta ilmeisesti aika moni bloggaaja häivyttelee tummia silmänalusia ja muita epätäydellisyyksiä jokaisesta postauksestaan. Varmasti isompi asia luonnollisen kauneuskäsityksen vääristymisestä on Hollywood-tähtösten ylimuokatut valokuvat, ja välillä naistenlehtiä lukiessa rupeaa ihan naurattamaan, kun meikkivoidemainoksessa hymyilevällä näyttelijällä iho on niinkuin valkoinen paperi, yhtä tasainen. Valitettavasti kaikki eivät aina muista tai tiedä, että se ei suinkaan ole todellista.

Poikakaveri näki kun katselin ja rajasin näitä meikittömiä kuvia koneella. Hän kysyi, että mitäs nämä on. Vastasin, että kuvia minusta ilman meikkiä. Poikakaveri mietti hetken ja sanoi hymyillen ”kannattaako noita julkaista”. Hymyilin ja vastasin, että nyt viimeistään varmistuin, että kyllä pitää.

Minä juuri sellaisena kuin olen. Tosin maanantaiaamuna tämä kuva olisi aivan varmasti näyttänyt pahemmalta ;)

Rutiineja

20/11/2012 Salla6 kommenttia

Mä jaksan harvemmin blogata arki-iltaisin. Oon kotiin päästyäni yleensä niin puhki, ettei mussa yksinkertaisesti riitä enää aivotoimintaa kirjoittaa yhtään mitään (semi)järkevää. Tänään nukuin kuitenkin pienet päikkärit, ja koko ilta tuntuu ihan erilaiselta, kun on oikeasti hyvä ja virkeä olo. Kääntöpuoli asialle on tietysti se, ettei uni tule niin aikaisin kuin olisi tarvis, ja huomenna väsyttää jopa entistä enemmän. Mutta en tullut tänne avautumaan uniasioista (joista muuten voisin kyllä kirjoittaa postauksen poikineen ;) vaan rutiineista.

Olen jostain syystä ollut tällä viikolla analyyttisellä päällä ja miettinyt kaikenlaisia juttuja. Olen tullut tuskaisen tietoiseksi omista rutiineistani, ja ajattelin jakaa niitä teille ja kysellä millaisia rutiineja teillä on? Syy siihen, että nukuin tänään päikkärit on nimittäin se, että kävin töiden jälkeen salilla.

Rutiini 1: punttistreenin jälkeen nukutaan päikkärit.
En osaa sanoa viekö treeni musta viimeisetkin mehut, mutta pikasuihkun jälkeen kaadun sänkyyn, nukahdan heti ja nukun tunnin verran.

Rutiini 2: töissä juodaan kahvia aamu- ja iltapäivän kahvitaukojen lisäksi klo 10 ja klo 11.45 (lounaan jälkeen).
Self-explanatory ;)

Rutiini 3: perjantaina työviikon päätteeksi mennään suoraan kotiin, ostetaan kotimatkalle Robertsin latte ja kotiin päästyä nukutaan kahden tunnin päikkärit.
Mulla meni viime perjantaina pasmat ihan täysin sekaisin, kun meninkin töistä salille, enkä ostanut lattea. Päivä pilalla ;)

Rutiini 4: sunnuntai on kauneudenhoitopäivä.
Sunnuntaina valmistaudutaan uuteen viikkoon kasvojen kuorinnalla, naamiolla, kropan kuorinnalla ja kynsien lakkauksella. Meikkisiveltimet pestään.

Näitä varmaan riittäisi vaikka kuinka paljon… Mä kyllän myönnän, että tykkään tällaisista rutiineista, vaikka olisi esimerkiksi kuinka kaoottinen työpäivä töissä, mun ”ten o`clock coffee” maistuu aina yhtä hyvältä. Rutiinit eivät myöskään ole mielestäni sama asia kuin kaavoihin kangistuminen tai jumittaminen. Rutiinit ovat pikkuisia asioita, jotka luovat jollain lailla turvallisuuden tunnetta, jatkuvuutta tai vain helpottavat arkea. Spontaanit ja yllättävät jutut ovat mahtavia, eivätkä arjen pikkuhelpottajat millään lailla sulje niitä pois.

Tässä pieni tavallisesta maanantaipäivästäni eilen poikennut juttu, eli oikein kunnon violetit huulet. Kyseessä on Diego Dalla Palman uusi kausisävy, jonka sain kosmetologi-Cindyltä. Tarjoaa kuulemma haastetta jopa mulle ;)

Asusteet · Koiraystäviä

Aikuisten koiralompakko

19/11/2012 Salla4 kommenttia

Mä sain tänään postia! Tai no, oikeastaan kävin ostamassa uuden lompakon vanhan, täysin räjähtäneen tilalle. Ja hienon lompakon löysinkin, oon niin innoissani siitä, että oli pakko heti tulla tänne postamaan :)

Kyseessä on nimittäin Ted Bakerin koiralompakko (hymyilen täällä idiootin hymyä), jossa on pikkuisia bulldoggeja :) Lompsa on kiiltonahkaa, ja siksi näyttää tuossa kuvassa ihan julmetun hohtavalta. Oikeasti näkymä on hieman hillitympi (jos sanaa hillitty voi tässä yhteydessä käyttää hehee). Hieman jouduin miettimään, että tuleeko tästä liian viisivuotiaiden H&M-lompakot mieleen, mutta sitten päädyin, että viisivuotiaat eivät käytä oikeaa nahkaa, vaan muovia. Am I right? ;)

Vaaleat sisäosatkin ovat nahkaa

Tilaa löytyy, mikä on ihan must munlaiselle korttien haalijalle (on etukortti siis aivan joka paikkaan ;) ja koirat seikkailevat myös vuorikankaassa.

Tässä vielä kuva ilman salamaa, että sain tuon hemmetin hohdon poies. Mitäs sanotte, kivan leikkisä vai aivan too much? Mä tykkään, ja edelleen suu on virneessä. Aika harvinaista näin maanantaiksi ;)

Koiraystäviä · My little pony · Ruoka ja juoma

Lauantaipäivä

18/11/2012 SallaKommentoi

Huhhuijakkaa on taas ollut menoa ja meininkiä koko viikonloppu. Just vasta tajusin, että ylipäätään on viikonloppu, ja kohta pitääkin taas mennä töihin. Ja taas on maanantai.. Herää kysymys, että onko maanantain perkule jotenkin useammin kuin muut viikonpäivät? Sen verran usein se tuntuu olevan. I rest my case.

Mä hoidin eilen sosiaalisia suhteita :) Ekana näin pitkästä aikaa kaveria lounaan merkeissä, sitten oli vuorossa joululahjapaltsu (mitä ostetaan kenellekin ja kumpi hoitaa – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ahhah) siskon kanssa, jonka jälkeen mentiin katsomaan toisen siskon uutta kotia ja Nemo-koiraa.

Minäkin ulos, minäkin!!

Mikä juttu toi ranteeseen tarttuminen on, riiviö! :)

Autan mammaa ;)

Kattokaa noita pentuhampaita, suht terävät! Nemo on nyt viisi kuukautta, ja pentumaisen leikkisä. Koko on jo aika hurja ja välillä tekikin tiukkaa muistaa miten vauva se oikeasti on. Nemo osaakin jo niin monta juttua että huhhuh :)

Me syötiin sushia ja salaattia, mutta kamera unohtui tietysti laukkuun ja muistin sen vasta jälkkärin aikaan. Tämä on ylivalottunut kuva parhaasta mutakakusta, jota oon ikinä syönyt. Siis niin hyvää. Pitää muistaa pyytää siskolta resepti!

Pieni sylikoira mammansa kanssa <3

Ostin eilen ekan joululahjan jee :) Tykkään aloittaa ajoissa, toivon siis välttäväni niin viime hetken paniikin. Saas nähdä miten tänä vuonna käy.. Lainasin siskon kirjahyllystä yhden sisustus- ja yhden pukeutumiskirjan. Mulla on ensi viikon viikonloppu kolmepäiväinen, eli vaikka lauantai ja sunnuntai kuluvat luultavasti taas tukka putkella, ehtii maanantaina chillata ja lukea. Tänä viikonloppuna en oo ehtinyt lukea sivuakaan kirjaa tai lehteä. Se on jännä, täysin toimeton viikonloppu ei todellakaan ole ideaali, mutta ei myöskään ihan näin ohjelmallinen. Kultainen keskitie, muista Salla, kultainen keskitie :)
Alemmassa kuvassa yritän kuvata uusia ponejani, mutta utelias amstaffi tekee siitä aika vaikeaa ;) Kaverini oli löytänyt ponit lastentarvikkeiden jakelupisteestä ja ystävällisesti ottanut ne mulle. Molemmat ovat ”oikeita”, eli noita 80-luvun G1-poneja, joita keräilen, ja kumpaakaan mulla ei ollut ennestään. Kiitos vielä Johanna kun muistit mua :)

Kivaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa. Meillä viime lauantaina saatu amaryllis on avautunut täyteen kukkaansa :)

Jei juhlia · Päivän look · Ruoka ja juoma

Flunssaa ja juhlia

11/11/2012 SallaKommentoi

Mun viikko on kulunut tällaisissa merkeissä..eli flunssaa on pukannu. Oon vuorotellen ollut kotona, töissä, kotona, töissä ja tää hemmetin flunssa vaan on ja pysyy. Reilut puolitoista viikkoa on ollut pientä kuumetta. Rupee pikkuhiljaa vituttaa :P Ootteko muuten tienneet, että on olemassa ”nenävoidetta” (vihreä boksi)? En mäkään, mutta nyt tiedän!
Onneksi on ollut kivojakin juttuja tällä viikolla, nimittäin poikakaverin kolmekymppiset, joita juhlittiin pienten sukulaiskakkukahvien merkeissä eilen.

Vieraat tulivat eilen lopulta puolitoista tuntia myöhässä ja mä aloin olla ”aika” hiilenä. Mutta kummasti ärsytys hävisi sillä hetkellä, kun vieraat astuivat ovesta sisään ja meillä oli tosi mukavaa :) Pienet tuomiset saattoivat myös vähän jeesata ;)

Amaryllis ja punainen Kivi-tuikku (josta tykkään, rasti seinään ;)

Syöminen jatkui tänään isänpäivän merkeissä, jonne baunssasin tällaisessa asussa

Bambin ansiosta näyn myös pimeässä. Ja sitähän täällä riittää phuuuuh. Vois varmaan mennä suihkun kautta pakkailemaan laukkua ja valkkaamaan huomisia vaatteita, eli orientoitumaan tulevaan työviikkoon. Onneks huomenna on töissä tiedossa normaalia mukavampi päivä, ei varmaan tartte angstata niin kauheesti ;)