Heippa pupuset ja terkkuja lentokentältä! Lento kohti Pariisia lähtee ihan kohta, joten palataan viimeistään viikon päästä ellen postaile pikaisesti kuulumisia reissun päältä :)
Pus ja ihanaa helatorstaita!
Ps En malttanut odottaa, ostin tax freestä jo Sisleyn So Intense -maskaran..! :)
Mä en tykkää käydä suihkussa. Se on ihan uskomattoman työlästä, ja vie kaikenmaailman rasvauksineen ja hiusten laittoineen niiiiin paljon aikaa. Jota en haluaisi siihen käyttää. Ja jota mulla ei ole. Arkisia velvollisuuksia voi usein tehdä itselleen houkuttelevammiksi pienillä jutuilla. Viime aikoina olen löytänyt suihkuhetkiini kaksi jännää tuotetta, toisen Lushista ja toisen Anttilan hyllyltä.
Muutama viikko sitten käydessäni Lushissa (liikkeen sijainti Asematunnelissa on tosi vaarallinen luppoajan ”mä vain katselen” -hetkiin ;) huomasin hyytelömuodossa olevan suihkugeelin. Hytkyvä jello yhdistettynä ihanan raikkaaseen sitrustuoksuun oli liian ihanaa kauppaan jätettäväksi. Hyytelö sisältää greipin, rosmariinin ja tuoksupelargonian eteerisiä öljyjä ja sen pitäisi purkin tekstin mukaan piristää.
Kokeilin ensimmäisen kerran Whoosh-hyytelöä pakkauksen ohjeen mukaan (”crush or stroke”) ja musersin siitä pienen palan. Tähän asti homma sujui hyvin, mutta kun yritin vaahdottaa riekaleita, ne vain tippuivat sormien väleistä lattialle, enkä saanut minkäänlaista vaahtoa aikaiseksi.
Seuraavaa yritystä varten otin koko vaappuvan pallon käteen, ja pyörittelin sitä käsissä ja suoraan vartalolle. Kappas, toimii! Mitään kermavaahtomaista vaahtoa en saanut aikaiseksi, mutta ihan tarpeeksi siihen, että kroppa puhdistui. Tuoksu on kyllä ihan mielettömän freesi ja piristävä, melkein voin allekirjoittaa Lushin lupauksen tuotteen piristävistä vaikutuksista :)
Whooshia myydään tässä mun ostamani kokoisessa pienessä pakkauksessa ja lisäksi on olemassa isompikin koko. Hintaa tällä pienemmällä on 6,90 €.
Normalisti suihkugeelipesun jälkeen suihkuhetki olisi vartalon osalta valmis. Nivea on kuitenkin lanseerannut suihkussa käytettävän vartalon hoitoaineen, In-Shower Body Milkin. Hoitoainetta käytetään samalla idealla kun hiuksillekin eli pesun jälkeen. Kosteusvoidemaista hoitoainetta hierotaan iholle pesun jälkeen ja huuhdellaan pois. Tuote on varmaankin ilouutinen monelle kaltaiselleni laiskalle kropan rasvaajalle. Joudun tsemppaamaan, että jaksaisin rasvata vartalon ihon edes kerran-kaksi viikossa. Lisäksi vartalohoitsikka on varsinaista ajankäytön maksimointia, mulla on nimittäin usein vaikeuksia saada suihkussa aikaa kulumaan (!) sen 3 minuuttia, mitä hiusten hoitoaineen tarvitsee vaikuttaa.
Hoitoaine on tosiaan paksuhkon kosteusvoiteen näköistä ja oloista, ja siinä on tuttu Nivea-tuoksu. Mistään varsinaisesta elämyksestä ei mielestäni ole kyse, mutta käyttö on oikein miellyttävää ja iho oli suihkun jälkeen pehmeä. Arviointia tosin vaikeuttaa se, että vartaloni iho ei ole kuiva, joten se ei muutenkaan esim. kiristele suihkun jälkeen. Kuivausvaiheessa iho tuntui vähän liukkaalta, mutta pyyhkeellä painelun jälkeen tunne hävisi.
Vartalon hoitoainetta on olemassa oma tuotteensa sekä normaalille että kuivalle iholle. Itse valitsin kuivan ihon tuotteen, ajattelin, että lisäkosteus ei todellakaan näin saamattomalle rasvaajalle ole pahitteeksi. Tuotteista on kahta kokoa, itse ostin pienemmän, joka maksoi 4,95 €. Kerrankin jopa muistan ostamieni juttujen hinnat tarkasti, raksi seinään ;)
Juille kirjoitti blogissaan Lushin vastaavasta vartalon hoitoaine Ro`s Argan Body Conditionerista, joka kieltämättä kuulostaa (ja näyttää ja tuoksuu) miljoona kertaa ihanammalta kuin tämä Nivea. Fakta kuitenkin kohdallani on, että vaikka pystyn laittamaan esimerkiksi kasvojen hoitotuotteisiin tai meikkivoiteisiin todella isoja summia, luontoni ei antanut periksi maksaa suihkutuotteesta 31 euroa. Oikeasti, kävin Lushilla ja yritin. En pystynyt ;) Koen, että pääsen samaan lopputulokseen sitten vaikka rasvaamalla. Tai Nivealla ;). Onneksi saan Ro`s Gardenin kaltaisia luksuselämyksia kasvotuotteistani, tämän hetken ehdoton mairean hymyn aiheuttaja on Patykan Huile Absolue :)
Vihaako joku muukin suihkussa käyntiä? Vai olenko mä ainoa friikki, joka ei nauti pitkistä rentouttavista suihkuhetkistä ja ole sen jälkeen ihan uusi ihminen? ;)
Jep, niin sitä vain BB-voiteet ovat so last season kun kosmetiikkabrändit tuovat markkinoille kovaa vauhtia jo CC-voiteita. Mä ajattelin ensimmäisen Lumenen CC-voiteen mainoksen nähtyäni, että ei kiinnosta. En nähnyt ideassa mitään kiinnostavaa, enkä tosiaankaan kuvitellut ostavani tuotetta. Mutta niin ne mielipiteet vaan muuttuvat ;) Tässä tapauksessa voin (jälleen kerran) syyttää Karkkipäivä-blogia, ja Sannin kiittävää arvostelua Lumenen CC.stä. Sanni piti itse blogin kautta saamistaan kolmesta sävystä Mediumin, ja laittoi Lightin ja Deepin lukijoille huudettavaksi postikulujen hinnalla. Mä tietenkin myöhästyin huudosta, ja olin asiasta niin naurettavan pettynyt, että ajattelin tämän sittenkin olevan tuote, jonka haluan. Viimeinen niitti arkkuuni tässä tapauksessa oli Citycenterin Anttilan avajaisale, josta CC:n sai 9,90 eurolla normaalin 16,90 euron sijaan. Niinpä perjantaista lähtien mäkin olen CC-voiteen käyttäjä.
Tämä on lähtötilanne, meikäläisen naama siis luonnontilassaan.
Tässä sama naama CC-voiteen kanssa. Mielestäni oikein nätti lopputulos! Peittää tosi hyvin, joskaan ei aivan täysin leuan söheröä. Iho näyttää kuitenkin tosi luonnolliselta ja kuulaalta, ei missään nimessä pakkeloidulta. Kyseessä on kuitenkin BB-voiteesta poiketen selkeästi meikkivoide, jossa luvataan vielä olevan primer ja peiteaine samassa tuotteessa. Lisäksi Lumenen CC:ssä on suojakerroin 20, iso plussa tästä!
Tässä sitten valmis meikki. Mun täytyy sanoa, että tykkään tästä tuotteesta ihan älyttömän paljon! Aivan ehdottomasti hintansa väärti ja täysin mun vaalealle ei-aurinkoa-nähneelle iholleni sopiva sävy (Light). Olin kuitenkin aika kelmi, ja otin samalla Anttilasta pari näytettä Medium-sävystä, niin voin käyttää tätä myös kesällä :)
Noniin, nyt kulmani ovat parantuneet kestopigmentoinnin jäljiltä, ja voin näyttää tuloksia teille :).
Kävin siis viime lauantaina kosmetologini Cindy Rieran luona kulmakarvojen kestopigmennoinnissa. Olen tapellut kulmieni kanssa aina, ne ovat niin vaaleat ja aika harvat, joten joudun käytännössä joka päivä keksimään niiden muodon uudestaan. Useimpina päivinä en ole tyytyväinen lopputuloksen. Olen ennen luullut, että pigmentoidut kulmat ovat yhtä kuin punertavat tai mustat viivat, mutta onneksi Cindyn luona näin lehtijutun hänen tekemistään pigmentoinneista ja totesin, että olen ollut väärässä. Väitän kuitenkin, että lopputulos riippu todella paljon tekijästä, joten miettisin kyllä tosi tarkkaan kenen neulan alle menisin. Väri pysyy kulmissa/silmän rajassa/huulten rajassa kuitenkin muutaman vuoden.
Tein nopeasti päätöksen, että haluan ehdottomasti kokeilla, josko pigmentointi olisi ratkaisu ainaiseen tappeluun kulmieni kanssa. Oli myös houkutteleva ajatus, että aikaa vievä osa meikkauksesta jäisi kokonaan tai lähes kokonaan pois. Cindyn osaaviin käsiin uskalsin pelkäämättä antaa kasvoni :)
Tässä ennen-kuva, joka on otettu Cindyn hoitolassa juuri ennen pigmentointia. Kuten näette, kulmani ovat luonnontilassaan lähes huomaamattomat. Sipaisin otsahiukset nopeasti syrjään, että näette paremmin, ei mulla sentään noin sotkuinen tukka yleensä ole ;)
Homma aloitettiin sillä, että Cindy piirsi kulmiini kynällä sen muodon, jota lähdettiin hakemaan. Tajusin vasta myöhemmin, ettemme kauheasti edes puhuneet etukäteen käytettävästä sävystä tai kulmien muodosta tai paksuudesta. Olen käynyt Cindyllä hoidossa säännöllisesti kahden vuoden ajan, joten hän tuntee kasvoni hyvin, ja tietää miten tykkään kulmiani itse meikata. Toinen syy siihen, ettemme suunnitelleet tulosta pilkuntarkasti oli se, että viime lauantainen sessio oli vasta ensimmäinen pigmentointikerta, toisella kerralla sitten korjataan muotoa ja paksuutta ja sen jälkeen kulmat ovat lopullisessa ulkoasussaan.
Itse pigmentointi sattui! Siis oikeasti aika tosi paljon. Mä en mielestäni ole kipuherkkä ihminen, mutta pienen neulan nakuttelu kulmaluun päällä (jossa ei ole sen enempää lihasta kuin rasvaakaan) oli aika ilkeää. Cindy laittoi kyllä puudutusgeeliä, joka vei pahimman kivun pois, mutta sitä pystyi laittamaan vasta, kun kulmien ääriviivat oli tehty, koska geeli kuulemma turvottaa ihoa.
Neulailun jälkeen tummat olivat supertummat ja hieman punoittavat ihon saamasta rääkistä johtuen. Otsan rypistely nipisteli, ihoa kiristi, eikä kulmiin halunnut todellakaan koskea. Sain myös päänsäryn, joka tosin saattoi johtua mistä tahansa muustakin. All in all kokemus oli kuitenkin nopea ja helppo, ja puudutegeelin laittamisen jälkeen pystyimme Cindyn kanssa jo juttelemaan normaalisti neulan nakuttelun lomassa ;)
Tässä päivä 3. Yritin epätoivoisesti asetella otsista kulmien päälle ja laittaa kulmiin meikkivoidetta, mutta silti ne näyttivät tosi tummilta. Mulla oli tosi outo olo töissä :) Asian pelasti jotenkuten kuitenkin se, että mulla on tummat silmät, joten ne vähän tasapainottivat tummanpuhuvia kulmiani.
Viidentenä päivänä kulmiin muodostunut rupi alkoi kuoriutua pieninä hitusina, kun pyyhin kulmia rauhoittavalla kasvovedellä. Kuudentena päivänä kaikki rupi oli jo kadonnut.
Ja tässä päivä 8. Väri on tasoittunut ja vaalentunut huomattavasti, thank God ;) Nyt uudet kulmani ovat ja pysyvät tällaisina, kunnes menen noin kuukauden päästä hoidon kakkososaan.
Jälkihoito oli todella yksinkertaista. Hikoilua piti välttää viitenä ensimmäisenä päivänä, ja näiden päivien aikana voidella kulmat aamuin illoin Bepanthenilla. Heleppoa!
 |
| Before and after |
Mä olen ihan älyttömän tyytyväinen tähän 1/2 lopputulokseen! Mahtavaa, että mulla on aamulla sängystä noustuanikin kulmat! ;) Muoto ja sävy ovat mielestäni oikein onnistuneet. Ainoa mielessäni oleva korjaus on tällä hetkellä se, että toinen kulma on hieman toista lyhyempi. Voin lämpimästi suositella pigmentointia kaikille muille kulmattomille out there ;-) Hintavaa puuhaa, mutta mielestäni joka pennin arvoista!
Mitäs tykkäätte? Onko jollain teistä kestopigmentoidut kulmat tai operaatio kenties harkinassa?
Niinhän se meni meikäläinenkin virran mukana, ylläri.. ;) Marssin viime viikolla Kicksiin ja ostin muun ohessa Kicksin oman malliston BB-voidesiveltimen. Sivellintä on hehkutettu nyt joka toisessa kauneusblogissa, ja olen oppinut, että siveltimen esikuva on Shiseidon samanmallinen kulttisuti, joka maksaa monta kertaa enemmän. Tämän samankaltaisuuden vuoksi moni meikkifriikki vastaanotti tulokkaan suurella innostuksella. Olen lukenut siveltimestä pelkästään positiivista palautetta.
Hintaa tällä synteettisellä siveltimellä oli 13,90, todella edullinen sivellin siis.
Sivellin on erittäin lyhyt, selvästi lyhyempi kuin meikkivoidesiveltimet yleensä. No, tämähän on teknisesti BB-voidesivellin, mutta en näe mitään syytä, miksei tällä ei voisi levittää muutakin kuin BB-voiteita. Harjakset ovat todella tiiviisti ja siveltimen pää on leikattu viistoon.
Levitin tällä ensimmäisenä päivänä meikkivoiteen (HR:n Color Clone). Työstin meikkivoidetta siveltimen pakkauksen ohjeen mukaan pyörivin liikkein hieman painaen, samaan tapaan kuin levitän meikkivoiteen yleensäkin skunkkisiveltimelläni. Sivellin tuntuu iholla aika kovalta (ainakin skunkkiin tottuneen mielestä), ja tuntui oudolta, kun harjakset seurasivat käden liikettä melko tönkösti. Meikkivoidetta piti pumpata pullosta viisi kertaa, kun normaalisti pärjään kolmella tai neljällä pumppauksella. Jälki ei ollut millään lailla sen parempaa kuin mihin olin tottunut, levittäminen vain vei enemmän aikaa, meikkivoidetta kului enemmän ja levittämiskokemus oli kehnompi. Olin hämmentynyt ja vähän pettynyt, tästäkö kaikki puhuvat?
Meinasin jo avata täällä blogissa sanaisen arkkuni, mutta päätin sitten tieteen nimissä ;) testata levittää siveltimellä kaikkia erityylisiä meikkipohjiani. Seuraavana päivänä levitin tällä meikkipuuterin (Diego Dalla Palma). Meikkipuuteri levittyi kasvoille oikein kivasti. Tosin tuntui, että sitäkin kului normaalia enemmän.
Tässä välissä luin Karkkipäivä-blogista Sannin kokemukset kyseisestä siveltimestä. Sanni levitti meikkivoiteen pienillä maalaavilla liikkeillä ja päätin kokeilla tätä tekniikkaa seuraavaksi. Ja kappas, näin tehden levittäminen sujui mielestäni oikein luontevasti ja jäljestä tuli nätti. Tässä vaiheessa ajattelin, että sivellin on oikein hyvä, mutta en saa siitä mitään lisäarvoa perinteiseen meikkivoidesiveltimeen ja skunkkisiveltimeen verrattuna.
Neljäntenä päivänä, tänään, muistin, että MACin kompaktia BB-voidetta ei saanut millään levitettyä nätisti ”tavallisella” meikkivoidesiveltimellä ja parhaan tuloksen saa aikaan sormin, joita taas en tykkää aina käyttää hygienia-aspektin vuoksi. Kokeilin levittää BB-voidetta Kicksin BB-siveltimellä ja voilà, tulokseksi sain upeasti levittyneen meikkipohjan! Hymy huulilla ajattelin, että jes, saamani lisäarvo on tässä :)
Yhteenvetona todettakoon, että kyseessä tosiaan on erittäin kelpo sivellin, jonka hinta-laatu-suhde on todella kohdallaan. Itse kuitenkin loin siveltimeen blogeissa kulovalkean tavalla leviävästä hypetyksestä niin suuret odotukset, että niiden täyttymättä jääminen oli aluksi karvas pettymys. Varsinkin, kun olen ollut todella tyytyväinen olemassaoleviin meikkivoidesiveltimiini, enkä tarvinnut uutta.
Kiinnostaisi tietää, onko kellään teistä neutraaleja tai negatiivisia kokemuksia tästä siveltimestä? Vai olenko ainoa vastarannan kiiski, jota edes tämä sivellin ei pystynyt täysin miellyttämään? ;)
Edit. Jennin kommenttikenttään linkkaama video muutti elämäni, tai siis videon ohjeiden mukaan kun käyttää sivellintä, niin lopputulos on mahtava! Pieni määrä meikkivoidetta laitetaan valmiiksi kummallekin poskelle, otsaan ja leukaan, ja sitten eikun töpöttelemään, kunnes meikkivoide on häivyttynyt. Todella pieni määrä meikkivoidetta riittää, ja näin lopputuloksesta tule ohut, mutta peittävä. Tämä sivellin on ehdoton suosikkini nyt, eli vastarannan kiiski poistuu takavasempaan ;)
Miss Piggy`s Pearls 