Hömppää ja naurua · My little pony

Pony-nostalgiaa

Noniin, ensimmäiseksi varoitus, jos sinulla ei ole leikkimielisyyttä ja pidät kaikenlaista höpsöilyä lapsellisena, kannattaa lukeminen lopettaa tähän :)

Tilitin täällä blogissa aiemmin sitä, että lähes kaikki minun ja siskoni vanhat kirjat ja lelut ovat hävinneet vanhempiemme lukuisten muuttojen yhteydessä. Riemuni oli suuri, kun muutama lapsuuden kirja löytyi <3

Kirjojen lisäksi olen ollut eniten surullinen siitä, ettei lapsuuteni My little ponyja ja itse tekemiämme keppinukkeja ole tallessa. Olen kehittänyt jopa jonkin sortin pakkomielteen siitä, että haluan palan lapsuuttani takaisin. Eksyinpä sitten katselemaan poneja Huuto.nettiin ja päätin kotiuttaa itselleni muutaman ihanan pikkuisen kaverin :) Tällainen maailman söpöin pikkuponi kolahti postiluukustani tällä viikolla. Hän on vuosimallia -89 eli on hyvinkin voinut olla minun ikäiseni tytön leikeissä tuolloin.

Kuten huomaatte, hän on hääponi, jolla on huntu ja kaikki. Eräs kaverini löysi hiljattain kaapeistaan hääponinsa, jolla oli sormuskin :) Hän laittoi mulle siitä valokuvan kännykkään, ja mulle tuli ihan tippa linssiin, se oli niin ihana. Täytyykin kysyä kaverilta muistaako hän, että onko sormus alkuperäinen vai itse laitettu ponille. Halusin tämän hääponin itselleni siksi, että meillä oli siskon kanssa lapsena oikea hääpari =) Tai oikeastaan DIY-hääpari, nimittäin kyseessä oli kaksi tavallista ponia, joille äiti ompeli hääpuvut. Toiselle morsiamen mekon ja toiselle sulhasen frakin samettikankaasta. Huokaus :)

Katsokaa tätä naamaa, niin söpö :)

Muoti/vaatteet · Shoppailut

Täydellinen biker-rotsi

Maanantaiselle Jumbon visiitille oli toinenkin syy, kuin Caffi-kaupan makunystyröitä hivelevä kahvi. Olin nimittäin tehnyt listaa, mitä vaatteita tarvitsen aleista. En ole yleisesti mikään alennusmyyntifriikki, monena vuonna olen jättänyt kaupoissa koluamisen kokonaan väliin. Mielestäni on typerää ostaa esimerkiksi toppi vitosella, jos en ole ostanut samaa toppia kympillä. Alennusmyynneissä tehdyt ei-niin-tarkkaan-mietityt ”löydöt” ovat niitä, jotka sitten myydään kirpputorilla puolen vuoden päästä yhden käyttökerran jälkeen. Vaikka pidän uusista vaatteista ja shoppailusta, yritän olla noudattamatta kertakäyttökulttuuria niin paljon kuin vain mahdollista ja ostaa vaatteita, jotka ovat ihania, täydellisiä tai aivan pakko saada. Kaikki ”ihan kiva” joutaa jäädä kaupan hyllylle.

Tässä voisin myös kertoa, että mulla on kolmen kerran sääntö vaatteiden suhteen. Jos rakastun johonkin vaatekappaleeseen, mutta hylkään sen esimerkiksi liian korkean hinnan vuoksi, niin jos kolme kertaa ajaudun tuotetta ihastelemaan ja hypistelemään, sen saa – ja se oikeastaan pitääkin – ostaa :). Se, ettei vaatetta saa mielestään todistaa siitä tulevan hyvä osa vaatevarastoani. Tästä pitkästä selostuksesta päästäänkin siihen, mitä ale-listallani oli, nimittäin nahkainen biker-rotsi.

Olen jo vuosia haaveillut nahkaisesta biker-rotsista. Kävin juhannuksen alla läpi kaikki tietämäni nettikaupat, mutta en löytänyt mieleistä. Lopulta menin Zaran sivuille, ja sieltähän tämä täydellisyys löytyi! Tuskailin varmaan puoli tuntia koneen kanssa, kunnes suostuin hyväksymään tosiasian, että Zaralla ei ole (Suomessa) nettikauppaa (pakko todeta, että olen vieläkin ihan, että miten voi olla mahdollista!?). Takki vaikutti niin täydelliseltä ja juuri sellaiselta kuin halusin, että halusin mennä katsomaan olisiko takkia Suomen myymälöissä, nettisivuthan eivät sitä kerro. Jumbon Zarassa riemu oli suuri, kun rotsi löytyi, ja vielä sopivan kokoisena.

Taitaa olla sanomattakin selvää, että takki ei suinkaan ollut alessa vaan ihan normaalihintainen. Tai oikeastaan kalliinhintainen ;) Mutta ostin sen silti…näin istuvaa ja pehmoista nahkaa olevaa takkia ei ihan helpolla löydä. Loves it 0:-)

Zarassa kävelin suoraan takin luo, enkä edes katsonut ale-juttuja. Saa nähdä jääkö alet tältäkin vuodelta kokonaan väliin… Parin viikon päästä lähden nimittäin lomani alkajaisiksi siskon kanssa Köpikseen, niin on ehkä ihan hyvä säästää viimeiset pennoset mieluummin sinne :)

Meikkijuttuja · Ripset ja ripsarit

Viimeinen sana Revitalashista

Lupailin aiemmin kuvallista loppuraporttia Revitalash Advancedilla kyllästetyistä ripsistäni, ja tässä se nyt tulee.

Tässä kuva ripsistäni luonnon tilassa, ja kuten aiemmassa postauksessa sanoin, niin niitä ei edelleenkään juurikaan näy ilman ripsiväriä.

Ripsivärin (Helena Rubinsteinin Lash queen feline blacks) levittämisen jälkeen tulos näyttää tältä. Laitoin kasvoille ripsivärin lisäksi vain L`orealin BB-voidetta ja hieman peitevoidetta. Linerilla ja tummilla luomivärivarjostuksilla toki saa ripset näyttämään tuuheammilta, mutta sitten tältä postaukselta olisi lähtenyt idea :).

Edelleen voin sanoa, että ripsien pituudessa, kaarevuudessa ja tummuudessa on tapahtunut parannusta. Kevyellä ripsivärin levityksellä saan ripset, joihin voin olla tyytyväinen. Olen lähinnä miettinyt onko tapahtunut muutos hintansa (140 euroa per puteli) väärti, enkä valitettavasti edelleenkään osaa vastata varmasti. Missään nimessä en kadu, että Revitash-pullon ostin, mutta en myöskään voi vannoa, että tulen käyttämään sitä lopun ikääni tai edes lähivuodet.

Onko siellä ruudun toisella puolella mielipiteitä? Hitti vai huti? Niin ja Ps tältä siis näyttää Lorkun BB-voide kasvoilla, pienellä vaivalla tasaisempi ihonväri, mutta meikittömältä näyttävä lopputulos. Tosi jees :)

Kahvi

Kappas, lempijuomaani kahvia!

Arvostan arjen luksuksen erittäin korkealle. Mielestäni hyvä kuppi kahvia, käsintehty suklaakonvehti tai laadukas sushi on parasta mitä voi pienen ihmisen arjessa olla. Varsinkin kahvi on aihe, josta voisin puhua tuntikausia. Olen silmää räpäyttämättä valmis pulittamaan laadukkaasta alkuperämaakahvista moninkertaisesti Saludon hinnan. Miksi joisin jotain, mikä ei maistu hyvältä? En toki juo päivän jokaista kahvikupillista kallista erikoiskahvia. Mutta varsinkin viikonloppuisin aamukahvi on melkein saatava jostain erkkaripavuista ;)

Kävin maanantaina lääkärissä ja vaatimalla vaadin poikakaveriani ajamaan kotiin Jumbon kautta (okei, siis Jumbohan ei ollut millään lailla matkan varrella), että pääsisin käymään kahvikauppa Caffissa. En voi enempää hehkuttaa liikettä, käsite hyvä kahvi saa ihan uudet ulottuvuudet Caffin sumppeja siemailemalla.

Tykkään maistella uusia kahvilaatuja ja nyt ostin etiopialaista ja kenialaista kahvia, pienet maistiaispussit kumpaakin. Kuten kuvasta näkyy, molempia on jo testattu. Näistä kahdesta kallistun kenialaisen suuntaan, tosi hyvä kahvi! Vähän nauratti Jumbossa, kun tajusin, että olen aikamoinen laskelmoija kahvihetkieni suhteen. En voi ärsyttää mahaani kuin enintään neljällä kupilla päivässä, niin mietin todella tarkkaan mihin kahviin haluan näitä kupillisia tuhlata. Olin ihan toisessa päässä Jumboa, kuin missä Caffi on, mutta kahvia olisi tehnyt mieli heti. En kuitenkaan voinut kuvitellakaan ottavani Ärrältä jotain seisonutta kamaluutta, vaan kiltisti odotin, että sain raahustettua Caffiin, ja ostettua sieltä take away -kupillisen. Hyvää kannattaa odottaa.

Kupponen kuumaa, anyone? :)

BB-voiteet · Garnier · L`Oreal · Meikkijuttuja · Meikkipohjat

BB-voiteet Garnierilta ja L`orealilta

Käsi ylös, jos olet välttynyt kuluneen kevään ja kesän aikana BB-voide-hypetykseltä. Enpä usko, että kovin monta kättä nousee, niin paljon näkyvyyttä nämä ”ihmetuotteet” ovat viime aikoina saaneet. Itse olen suhtautunut melko skeptisesti koko juttuun, mutta aikakauslehtien välistä saatujen näytteiden (ja kotona kököttämisen) inspiroimana olen kääntänyt takkiani sen verran, että päätin kuitenkin kirjoittaa aiheesta.

Mutta aloitetaanpa alusta. Kirjaimet BB tulevat sanoista blemish balm (jossain olen nähnyt myös sanat beauty balm) ja tuote on kehitetty alunperin 50-luvulla meikin ja hoitotuotteen yhdistelmäksi. Voiteet lupaavat yleensä suojata, kosteuttaa ja tehdä ihon kuulaaksi, sekä samalla tasoittaa ihon sävyä. Tosin tätä lupaavat monet ihan tavalliset värilliset päivävoiteet/meikkivoiteetkin. BB-voiteet ovat lukemani mukaan super suosittuja varsinkin Aasiassa ja nyt ne ovat tulleet rytinällä myös tänne meille. Asiantuntevammat tietävät kertoa, että Suomen markkinoilla olevat BB-voiteet ovat melko kaukana alkuperäisestä ja ne ovat hyvin lähellä normaalia värillistä päivävoidetta. Esimerkiksi alkuperäiset BB-voiteet hoitavat myös ihon epäpuhtauksia, mitä meillä markkinoilla olevat BB-voiteet eivät tee. Suomesta saa tällä hetkellä ainakin Garnierin, L´orealin, Lumenen, Diorin ja Vichyn BB-voiteita. Itse olen testannut vain kahta seuraavaa.

Kokeilin ensin Garnierin Miracle skin perfector BB-voidetta, sävyä light. Voide levittyi puhtaalle iholle hyvin ja tasoitti ihon pintaa kevyesti. Lopputulos näytti ihan kivalta. Ihon pinta jäi vähän tahmeaksi, vähän samoin kuin esimerkiksi Lumenen värillisen päivävoiteen käytöstä jää. Sävy light oli iholleni hyvä, muiden testaajien kommentteja luettuani olen kuullut, että myös tuo vaaleampi sävy saattaa olla liian tumma suomalaiselle iholle. En vakuuttunut, tätä tuotetta en ostaisi, mielestäni siinä ei ole mitään lisäarvoa jo olemassa oleviin tuotteisiin (esimerkiksi juuri tähän omistamaani Lumenen voiteeseen) verrattuna.

Toinen testerini oli L`orealin Nude magique BB-voide, sävy medium. Voide on vaaleanharmaata, mutta iholle levitettäessä se muuttuu beigeksi. Jos tiedätte esimerkiksi Estee Lauderin värillisen päivävoiteen, tässä on sama idea. Lorkun voide on selkeästi peittävämpi kuin Garnierin. Ihon pinta tasoittui selvästi, mutta kasvot näyttivät silti hyvällä tavalla meikkaamattomilta. Kasvot eivät myöskään jääneet klähmäisiksi, plussaa! Nude magique on myös selvästi peittävämpi kuin Lumenen värillinen kosteusvoiteeni ja kosteuttaa silti kivasti, ei kaivannut erillistä kosteusvoidetta alle.

Ihan Doutzenin naamaa ei Nude magiquella saa, mutta olen tosi iloisesti yllättynyt tuotetta testattuani. Aion käydä ostamassa putelin alastonta taikuutta heti kun pääsen liikkeelle täältä kopistani! :)