Noniin, ensimmäiseksi varoitus, jos sinulla ei ole leikkimielisyyttä ja pidät kaikenlaista höpsöilyä lapsellisena, kannattaa lukeminen lopettaa tähän :)

Tilitin täällä blogissa aiemmin sitä, että lähes kaikki minun ja siskoni vanhat kirjat ja lelut ovat hävinneet vanhempiemme lukuisten muuttojen yhteydessä. Riemuni oli suuri, kun muutama lapsuuden kirja löytyi <3

Kirjojen lisäksi olen ollut eniten surullinen siitä, ettei lapsuuteni My little ponyja ja itse tekemiämme keppinukkeja ole tallessa. Olen kehittänyt jopa jonkin sortin pakkomielteen siitä, että haluan palan lapsuuttani takaisin. Eksyinpä sitten katselemaan poneja Huuto.nettiin ja päätin kotiuttaa itselleni muutaman ihanan pikkuisen kaverin :) Tällainen maailman söpöin pikkuponi kolahti postiluukustani tällä viikolla. Hän on vuosimallia -89 eli on hyvinkin voinut olla minun ikäiseni tytön leikeissä tuolloin.

Kuten huomaatte, hän on hääponi, jolla on huntu ja kaikki. Eräs kaverini löysi hiljattain kaapeistaan hääponinsa, jolla oli sormuskin :) Hän laittoi mulle siitä valokuvan kännykkään, ja mulle tuli ihan tippa linssiin, se oli niin ihana. Täytyykin kysyä kaverilta muistaako hän, että onko sormus alkuperäinen vai itse laitettu ponille. Halusin tämän hääponin itselleni siksi, että meillä oli siskon kanssa lapsena oikea hääpari =) Tai oikeastaan DIY-hääpari, nimittäin kyseessä oli kaksi tavallista ponia, joille äiti ompeli hääpuvut. Toiselle morsiamen mekon ja toiselle sulhasen frakin samettikankaasta. Huokaus :)

Katsokaa tätä naamaa, niin söpö :)