Avautumista · Jurlique · Meikkijuttuja

Kosmetiikkaa – näissä harkintani pettää

Mä tykkään kosmetiikasta ihan älyttömästi, sen varmaan kaikki joskus tätä blogia lukeneet tietävät :) Olen välillä miettinyt, että mulla taitaa olla jotain sokeita pisteitä tiettyjen tuotteiden osalta, kun en vaan yksinkertaisesti voi niitä vastustaa. Lähestyin asiaa tunteen sijaan vaihteeksi järjellä, ja löysin kuin löysinkin muutaman kaavan ostoskäyttäytymisessäni kosmetiikan suhteen. Miksi ostan joitain tuotteita varastoon oikein toivoen edellisen loppuvan, että pääsisin kokeilemaan uutta? Miksi minulla on neljä käsivoidetta? Miksi ”osta kaksi tuotetta, saat kokeilupakkauksen ilmaiseksi” -diili on niin kutkuttava, että saan todella taistella sen toisen tuotteen ostamista vastaan, vaikka en sitä tarvitse? Olen todennut, että kosmetiikkafiksaationi ovat seuraavat :)

Kaikki hyvältä tuoksuva on ihanaa
Näinpä. Tykkään tuoksuista kaikissa tuotteissa, hiustuotteeni ovat Tigin tajunnan räjäyttäviä ihanuuksia, kasvoille suihkin aamuisin Jurliquen sitruunantuoksuista kasvovesisuihketta ja rasvaan käteni Burt`s bees banaanikäsivoiteella. Kaikkein paras yhdistelmä on tietenkin hyvä tuoksu ja muutenkin hyvä tuote. Mutta sanotaanko vaikka näin, että hyvä tuoksu on jo aika hyvä lähtökohta ;) Monet kaikkein parhaat tuoksut löytyvät luonnoskosmetiikan puolelta, ne tuoksut ovat aidoimpia.

Hajuaisti on mulle muutenkin tosi tärkeä asia. Esimerkiksi rauhallisessa kahvihetkessä kahvin ihana tuoksu on puolet nautintoa, poltan tuoksukynttilöitä ja tuoksuttelen koirani päätä aina kun se nukkuu. Se tuoksu <3

Öljyä, päästä varpaisiin
Rakastan läträillä öljyillä. Hoidan erilaisilla öljyillä niin kynsinauhat, kasvojen kuivat kohdat, sääret ja kädet. En osaa sanoa mikä niissä viehättää, varmaan ihana koostumus. Parhautta tietenkin on hyvältä tuoksuva öljy, kuten tämä uusi Jurliquen sitruunan tuoksuinen öljy vartalolle ja käsille. 

Loves it!!

Kokeilupakkaukset/näytteet
Tätä mä en oikeasti tajua, mutta olen ihan hohteessa jos kosmetiikkaa ostaessani saan myyjältä näytteen tai pari. Toki ne ovat käteviä vaikkapa matkalle, ja monet lempparituotteeni olen löytänyt nimenomaan testattuani tuotetta rauhassa kotona pari kertaa. Mutta silti tämä on mielestäni asia, joka ei ole järjellä tavoitettavissa ;) Arvatkaa kuolinko tästä..


Burt`s beesin starter kit, jossa on kolmea eri käsivoidetta, kynsinauhavoide, jalkavoide ja huulirasva. Kokeilupakkaus, jossa yhdistyivät ihanat (!!) tuoksut, luonnonmukaisuus ja söpöt pakkaukset. Olen pitänyt boksin sängyn vieressä ihan sen takia, että saan sen katselemisesta niin paljon hyvää mieltä :) Enkä ole vielä edes (tuoksuttelemista lukuunottamatta) kokeillut tuotteita. Testereitä, testereitä, gimme gimme :)

Meikinpohjustusvoiteet ja highlighterit, testattu on!
Mulla on joku aivolukko siitä, että ihon TÄYTYY näyttää heleältä ja hohtavalta. Täysin mattaiset kasvot tuovat mieleeni paksun meikkikerroksen (jollaiseen sorruin nuorena), not good. Niinpä olen kokeillut lukemattomia ihon sävyn heleyttäjiä, primereita ja niin voidemaisia kuin puuterimaisiakin korostustuotteita. Mulla on tällä hetkellä käytössä MACin primeri, mutta odotan sen loppumista kuin kuuta nousevaa, koska mulla on uusi -ihan varmaan must have- primeri tiedossa. Jepjep. Totean sitä testattuani varmaan, että kyllä se Make up storen primeri on kuitenkin kaikkein paras, mutta siihen mennessä markkinoille on tullut varmaan jokin uusi tuote, joka on PAKKO kokeilla, hahaa.

Tällainen viiltävä analyysi kuulkaas tällä kertaa. Mä menen pesemään kasvoni karkin tuoksuisella putsarilla, suihkin sitruunakasvovettä perään ja laitan käsiin varmaan tuota sitruunaöljyä. Niin ja nuuhkaisen Rikin päätä. Hyvää yötä :)

Avautumista · Haaste

Minä, ilman meikkiä

Mulla oli tänään tarkoitus blogata jostain ihan muusta. Keittelin aamukahvit ja luin ensin muutamaa muuta blogia (tämä on lauantaiaamun rutiinini haha), kun huomasin alaston totuus -haasteen, jonka Tyyliä metsästämässä -blogin Veera oli heittänyt. Kirjoitus oli yksi parhaista blogikirjoituksista, minkä olen koskaan lukenut, käykää tsekkaamassa, nainen puhuu asiaa!

”Mitä jos hyväksyttäisiin sekä oma, että kanssaihmisten epätäydellisyys.
Toivoisin meidän bloggaajien pystyvän taistelemaan sitä ilmapiiriä vastaan, jossa sallittua on vain virheettömyys. Ilahtuisin kovasti, jos muutkin bloggaajat innostuisivat postaamaan itsestään kuvan juuri sellaisena kuin ovat meikin alla, photoshoppaamattomana. Näytettäisiin, että jokaisen blogin takana on ihan oikea ihminen pienine virheineen. Sillä niin täydellisesti kuin se välillä unohtuukin, niin kultturissamme vallitseva kauneusihanne on useimmiten melkoisen rakentamisen ja kuvankäsittelyn tulos.”
WORD!! Itse en osaa Photaria (valitettavasti) käyttää, joten mun blogissa hampaita ei ole käsitelty valkoisiksi, eikä finnejä tai juonteita pois. Mutta ilmeisesti aika moni bloggaaja häivyttelee tummia silmänalusia ja muita epätäydellisyyksiä jokaisesta postauksestaan. Varmasti isompi asia luonnollisen kauneuskäsityksen vääristymisestä on Hollywood-tähtösten ylimuokatut valokuvat, ja välillä naistenlehtiä lukiessa rupeaa ihan naurattamaan, kun meikkivoidemainoksessa hymyilevällä näyttelijällä iho on niinkuin valkoinen paperi, yhtä tasainen. Valitettavasti kaikki eivät aina muista tai tiedä, että se ei suinkaan ole todellista. 
Poikakaveri näki kun katselin ja rajasin näitä meikittömiä kuvia koneella. Hän kysyi, että mitäs nämä on. Vastasin, että kuvia minusta ilman meikkiä. Poikakaveri mietti hetken ja sanoi hymyillen ”kannattaako noita julkaista”. Hymyilin ja vastasin, että nyt viimeistään varmistuin, että kyllä pitää.
Minä juuri sellaisena kuin olen. Tosin maanantaiaamuna tämä kuva olisi aivan varmasti näyttänyt pahemmalta ;)
Avautumista · Diego Dalla Palma · Päivän meikki

Rutiineja

Mä jaksan harvemmin blogata arki-iltaisin. Oon kotiin päästyäni yleensä niin puhki, ettei mussa yksinkertaisesti riitä enää aivotoimintaa kirjoittaa yhtään mitään (semi)järkevää. Tänään nukuin kuitenkin pienet päikkärit, ja koko ilta tuntuu ihan erilaiselta, kun on oikeasti hyvä ja virkeä olo. Kääntöpuoli asialle on tietysti se, ettei uni tule niin aikaisin kuin olisi tarvis, ja huomenna väsyttää jopa entistä enemmän. Mutta en tullut tänne avautumaan uniasioista (joista muuten voisin kyllä kirjoittaa postauksen poikineen ;) vaan rutiineista.

Olen jostain syystä ollut tällä viikolla analyyttisellä päällä ja miettinyt kaikenlaisia juttuja. Olen tullut tuskaisen tietoiseksi omista rutiineistani, ja ajattelin jakaa niitä teille ja kysellä millaisia rutiineja teillä on? Syy siihen, että nukuin tänään päikkärit on nimittäin se, että kävin töiden jälkeen salilla.

Rutiini 1: punttistreenin jälkeen nukutaan päikkärit.
En osaa sanoa viekö treeni musta viimeisetkin mehut, mutta pikasuihkun jälkeen kaadun sänkyyn, nukahdan heti ja nukun tunnin verran.

Rutiini 2: töissä juodaan kahvia aamu- ja iltapäivän kahvitaukojen lisäksi klo 10 ja klo 11.45 (lounaan jälkeen).
Self-explanatory ;)

Rutiini 3: perjantaina työviikon päätteeksi mennään suoraan kotiin, ostetaan kotimatkalle Robertsin latte ja kotiin päästyä nukutaan kahden tunnin päikkärit.
Mulla meni viime perjantaina pasmat ihan täysin sekaisin, kun meninkin töistä salille, enkä ostanut lattea. Päivä pilalla ;)

Rutiini 4: sunnuntai on kauneudenhoitopäivä.
Sunnuntaina valmistaudutaan uuteen viikkoon kasvojen kuorinnalla, naamiolla, kropan kuorinnalla ja kynsien lakkauksella. Meikkisiveltimet pestään.

Näitä varmaan riittäisi vaikka kuinka paljon… Mä kyllän myönnän, että tykkään tällaisista rutiineista, vaikka olisi esimerkiksi kuinka kaoottinen työpäivä töissä, mun ”ten o`clock coffee” maistuu aina yhtä hyvältä. Rutiinit eivät myöskään ole mielestäni sama asia kuin kaavoihin kangistuminen tai jumittaminen. Rutiinit ovat pikkuisia asioita, jotka luovat jollain lailla turvallisuuden tunnetta, jatkuvuutta tai vain helpottavat arkea. Spontaanit ja yllättävät jutut ovat mahtavia, eivätkä arjen pikkuhelpottajat millään lailla sulje niitä pois.

Tässä pieni tavallisesta maanantaipäivästäni eilen poikennut juttu, eli oikein kunnon violetit huulet. Kyseessä on Diego Dalla Palman uusi kausisävy, jonka sain kosmetologi-Cindyltä. Tarjoaa kuulemma haastetta jopa mulle ;)

Avautumista

Not my personal best

Tää päivä meinaan.

Mä olin tänään bussissa tulossa töistä ja menossa salille. Ei olis jaksanu, ei sitten millään. Melkein koko matkan tappelin mielessäni itseni kanssa siitä, menenkö vai enkö. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että ajattelin ”Sä meet, tai sä itket ja meet.” Ajatus oli siinä tilanteessa niin hauska, että hörähdin ääneen ja hymyilin loppumatkan. Ja menin sinne salille.

Sallan positiivinen psykologia osa 1, itsensä motivointi salille: Sä meet, tai sä itket ja meet.

Jatkoa seuraa ;) Täten ehdotan, että älköömme pitäkö kynttiläämme (vitutustamme) vakan alla. Kertokaa, hyvät lukijat, mistä te angstaatte tällä hetkellä? Mä olen täällä sen verran avokätisesti jakanut omia ketutusten aiheitani, että näytän teille vaihteeksi kuvan siitä, mikä auttaa angstiin.

<3

Avautumista · Päivän look

Syysihminen. Not.

Töttöröö! Viime postauksesta on vierähtänyt enemmän aikaa kuin laki sallii. Mulla on ollut kaikenlaista, sairastumista, kiirettä, velvollisuuksia, angstia, you name it. Olin jo tekemässä tänne avautumispostauksen siitä, kuinka mikään ei kiinnosta eikä huvita. Mutta mua ei edes huvittanut tehdä sitä postausta.

Mä en todellakaan, ole koskaan ollut, mikään syysihminen. Pimeys, ankeus, sateisuus, väsymys ovat sanoja, jotka syksyyn yhdistän. Myös mun iho vihaa syksyä, ei olla parhaimpia kavereita oltu viime aikoina. Mun pukeutumista on viimeisen reilun viikon kuvannut sanat ”metsien mies” (ahhahaaa). Mustat kumisaappaat, tummat farkut, army-vihreä sateen- ja tuulenpitävä takki. Yritäpä siitä nyt sitten repiä jotain kiinnostavaa, joka kannattaa jakaa. Vaikeeta on :) Tänään laitoin niiden saappaiden ja vihreän takin seuraksi pinkit byysat, piristää vähän ankeaa olemustani.

Rannekoru sävy sävyyn :)

Eli TGIF ja silleen, ihanaa että saa nukkua. Vttu mä oon vanha. Ja tylsä ja ankea. Ja nauran täällä ääneen sille :) Kivaa viikkistä sikapossut!