Luonnonmukaisempaa kosmetiikkaa

09/08/2012 SallaKommentoi

Olen viime aikoina ostanut pari uutta luonnonmukaisempaa kosmetiikkatuotetta, jotka ansaitsevat pienen esittelyn täällä blogissa. Ensimmäinen kosketukseni luonnonkosmetiikkaan tapahtui talvella, kun ostin ensimmäisen L`atelier des Délicesin ihonhoitotuotteen kosmetologiltani. En malta olla sanomatta, että kyseessä on niin ihana sarja, ettei paremmasta väliä :) Nyt kesällä kosmetologi-Cindyllä käydessäni huomasin mielettömän värikkään ja herkullisen näköisen kynsilakkameren ja kuulin, että kyseessä on Kure Bazaar -merkkinen kynsilakka, joka on käsittääkseni maailman ensimmäisen luonnonmukaisempi kynsilakka. 85 % kynsilakkojen ainesosista tulee luonnosta.

Ostin Stone wash -nimisen hohtavan sinisen lakan ja ilokseni huomasin, että kynsilakka pysyy ihan yhtä hyvin kuin normaalitkin lakat. Luonnonmukaisempi koostumus on siis pelkkää plussaa!

Mä tykkään kaikenlaisista öljyistä, niillä on ihana läträtä oikein urakalla jos iho meinaa kuivua. Eilen Kicksissä käydessäni silmiini osui merkin Estelle&Thild tuotteet. Olen lukenut ja kuullut niistä hyvää monesta paikasta, ja kun bongasin tämän Baby oilin, joka on kuulemma yksi merkin myydyimpiä tuotteita, päätin ostaa sen ja kokeilla. Merkin tuotteet ovat ekosertifioitua luonnonkosmetiikkaa, ja lisäksi ainakin tämä öljy on allergiatestattua ja hajusteetonta. Hukutin kuivat kantapääni öljyyn eilen, ja yllätyin tosi iloisesti myös siitä, miten nopeasti öljy imeytyi ihoon. Jotenkin tuntuu jo nyt, että tästä tulee kosmetiikkakaappini uusi hitti :)

Onko teistä jollain kokemusta Estelle&Thildin tuotteista, olisi kiva kuulla? :)

Yleinen

Leijuva pää ja suklaamansikoita

05/08/2012 Salla2 kommenttia

Mun oli pari päivää sitten tarkoitus tehdä postaus päivän meikistä ja iskeä perään yksi kuva asustakin. Meikkikuvat epäonnistuivat ihan täysin, näytin niissä kuvissa ihan älyttömän ryppyiseltä!! Joten, ei niitä tänne kiitos. Mutta mä sain niin hyvät naurut tästä asukuvasta, että on ihan pakko laittaa se tännekin.

Saanko esitellä, leijuva pää! :)) Mä yritän kaikkeni näyttää hyvältä kuvassa, ja Riki senkun hymyilee taustalla leijuvan päänsä kanssa. ”Urpo”, se varmaan miettii ;) Hahahahahhaaaa!

Jatketaan random-linjalla, eli katsokaapa mitä herkkuja mä pääsin syömään eilen. Suklaakuorrutettuja mansikoita…voiko mikään olla parempaa? En keksi :)

Kivaa sunnuntaita itse kullekin, mulla vielä viikko lomaa jäljellä (mihin hittoon ne kolme viikkoa meni??), jes!

Koiraystäviä · Reissut

Vesihirviö mökkirannassa

03/08/2012 Salla4 kommenttia

Kauas pilvet karkaavat, niin minäkin. Me oltiin lauantaina nimittäin mökillä, ekaa kertaa tänä kesänä. Kun säätiedotus lupasi tän helevetin sateen sijaan hellettä, ei tarvinnut montaa kertaa miettiä, mitä sitä tekisi. Meidän mökki on niin lähellä, että sinne pääsee samassa ajassa, kuin vaikka Hietsuun. Niin tällaisen päiväreissun heittää ihan tosta noin vaan :) Mulla oli kyllä kamera mukana, mutta koska pikkusiskoni ovat vielä innostuneempia kuvaamisesta kuin minä, totesin että jaahas, minäpoika annan kameran olla repussa ja keskityn rentoutumiseen. Tässä siis Miss Piggy`s Sistersin näkemys lauantaisesta mökkeilystämme :)

Riki on ihan hulluna uimiseen. Siis ihan oikeesti mä luulen, että siltä puuttuu joku pala aivoista, joka kertoisi, että relaa vähän :) Se nimittäin ui, ui ja ui. Ihan viimeisillä voimillaan, niin kauan kuin mökillä ollaan. Se on myös yksi syy, että mä tykkään näistä päiväkeikoista mökille. Nimittäin Riki ei mökillä malta syödä eikä nukkua (ei tartte varmaan sanoa, että nämä maittavat kotona kyllä ;). Rikiä ei meinaa kotona saada arkiaamuisin millään nousemaan lenkille, mutta mökillä se alkaa viimeistään klo 7 vinkua ulos. Ei pissalle, vaan järveen. Helvetti :) Nouse siinä sitten itsekin kukonlaulun aikaan, kun kerrankin voisi ottaa chillisti. Lisäksi se ei kuuntele omia voimiaan eikä jaksamistaan yhtään, se ui aamusta yöhön, niin kauan kunnes on niin loppu ettei meinaa jaksaa kävellä. Nytkin jo pari kertaa luulin, että pitääkö se syöksyä pelastamaan, kun uimatahti hidastui..raukka oli aivan loppu :)

Toinen juttu on se, että Rikin kanssa ei voi uida. Tai siis voi yrittää, mutta yritä siinä sitten lähteä uimaan, kun 40-kiloinen merihirviö lähtee louskuttaen sun perään, kun luulee sun olevan hädässä. Se oikeasti ui ihmisen/ihmisten ympärillä ympyrää, ja vahtii laumaansa. Sitä on pakko työntää päästä kauemmas, sattuu meinaan kohtuullisesti jos se vahingossa ui päälle tai ”kroolaa” terävillä kynsillään liian lähellä.

Jos joku oikeasti haluaa uida tai soudella (kyllä, myös yksi airo on kokenut kovia, kun Riki on hypännyt laiturilta ”pelastamaan” vesille lähtijöitä ;), niin Rikin kanssa pitää lähteä mökkitielle kävelemään. Hihnaa ei parane unohtaa, käskyt ”ei” ja ”tänne” kaikuvat ihan kuuroille korville silloin, kun on vettä näkyvissä.

Uimapatjallakin voi köllötellä vain kuivalla maalla Rikin mukana ollessa..

Mutta on se myös niin söpö. Tässä se seisoo ja katsoo, että eikö KUKAAN tulisi heittämään keppiä, että saisi hakea vedestä. Sellaista aitoa iloa on kyllä hieno katsella.

Tulipas Riki-aiheinen postaus, vaikka piti olla mökkiaiheinen. Kiitti ja anteeks :)