Mietin tuossa taannoin kolmenkympin rajapyykin täyttymisen hyviä puolia. Olen itse asiassa ottanut tuon pelottavan iän yllättävän vähillä angsteilla ja kriiseillä vastaan, hyvä mä =D Tässä on taas yksi syy siihen, että neljänkympin käyminen ei juurikaan ahdista. Nimittäin synttärilahjaksi saamani taulu karvaisesta silmäterästäni Rikistä. Upea, eikö?!

Taulun teki super taiteellinen ystäväni Laura, joka muuten pitää myös blogia. Karvakuonot ovat myös Lauran sydäntä lähellä, kuten hänen blogistaankin saattaa huomata ;) Taulu pääsi meillä kunniapaikalle keittiön pöydän päälle!

Riki on ihana, niin livenä kuin taulussakin. Tässä asiassa kukaan ei voi väittää vastaan! =D