Asusteet · Avautumista · Päivän meikki

If it hasn`t been your day or week or month…

Mulla oli tänään vähän huono päivä. Tai no okei, huono viikko. Ja tänään on vasta keskiviikko phuuuh. Mulla oli tänään kaksi vaihtoehtoa töiden jälkeen, mennä kotiin peiton alle tai Macille moikkaamaan Jannikaa, joka oli tarjoutunut (oikeesti! ;) vähän meikkailemaan mua. Valitsin jälkimmäisen. Onnea on kaveri, joka on maailman paras meikkaaja!

Tein myös löydön, tai oikeastaan menin vartavasten ostamaan silmälasien (ja aurinkolasien) nauhaa. Mulla kun on lukulasit, niin monesti lasken ne työhuoneesta lähtiessä pöydälle, otan ne käteen, laitan ne otsalle. Ja aina ne ovat hukassa. Mun on varmaan vuoden verran pitänyt jo prillinauha ostaa, ja nyt kun bongasin mieleiset Gina tricotista, ja vielä vain muutamalla eurolla, niin ei tarvinnut kahta kertaa miettiä.

Kotimatkalle ostin vielä ehdottoman lempijuomani, Robert`sin latten, ja mieliala oli parantunut ainakin sata pykälää. Onneksi, phuuuh (taas)! Tarinan opetus, jokaisilla silmälaseilla on pinkki reunus ;D

Hiukset · Päivän look

Piristystä päähän

Terkkuja kampaajalta! Päätin tällä kertaa vähän repäistä.

No ei vaiskaan :-) Syyllinen mun lilaan tukkaan on tässä..

..eli Kevin Murphyn Color bug. Bongasin kyseisen väripallukan jo jokin aika sitten jostain lehdestä, mutta en pikaisen googlettelun jälkeen löytänyt myymälää, josta sitä saisi. Sitten unohdin koko jutun, kunnes Isadora lanseerasi nyt keväällä hiusmaskaran, ja Color bug muistui taas mieleeni. Täytyy sanoa, että jouduin kyllä etsimään bugia ympäri Helsinkiä, mutta lopulta etsinnät palkittiin, kun sain kiikutettua bugin kassalle helsinkiläisessä kampaamossa (Hairstore ei myynyt, Stocka ei myynyt, Kluuvin hiuskaupasta oli loppu…).

Siinä missä hiusmaskara tekee hiuksista liistakkeiset ja tuo mulle takauman teiniajoilta, Color bug on liitumaista kokoon puristettua jauhetta. Hiuksista ei tule likaisen tai klähmäisen oloiset, ihanaa. Kello oli eilen illalla yli 11, kun sain pakottavan mielihalun ruveta lilantamaan hiuksiani. Tekemällä oppii, niinhän se menee ;) Värin levitys oli muuten tosi helppoa, mutta vaalennetuille hiuksille suositellaan laitettavaksi pohjalle hiuksiin jätettävää hoitoainetta, ettei väri tarttuisi hiukseen liiankin hyvin, vaan lähtisi seuraavassa pesussa pois. Mä vetelin hoitoainetta sinne tänne, ja lopulta en ihan tiennyt oliko sitä värin alla vai ei :) Ensi kerralla ehkä voisi aloittaa vähän ennen yötä ton homman ja vähän enemmän ajatuksella haha. Mutta aivan ihana idea mun mielestä ja näppärämmät tyypit voi tehdä ihania liukuvärjäyksiäkin tukkaan, värin saa hiukseen haaleana tai aika tummana niinkuin mulla (ensi kerralla koitan tota liukuvärjäystä, katsotaan miten tytön käy).

Mitäs pidätte? :)

Avautumista

Syvä huokaus

Tämä kellastunut sarjakuva on ollut jokaisen asuntoni jääkaapin ovessa siitä asti, kun muutin pois kotoa. Yli 10 vuotta siis. Tykkään ylipäätäänkin Karvisesta ja samastun varsinkin hänen vihaan maanantaita -mietteisiinsä. Tämä sarjakuva kolahti jotenkin erityisesti kaksikymppiseen pikku-Sallaan ja kolahtaa edelleenkin. On varmaan normaalia silloin tällöin pohtia, elääkö sellaista elämää, mitä haluaa tai sellaista mitä nuorena ajatteli elävänsä. Minä ainakin pohdin. Ja minä ainakin totean tätä ajatellessani, että en elä. Asiat eivät koskaan ole yksiselitteisiä ja ne ovat aina monen asian summa. Ja vieläpä sellaisten asioiden, joihin ei aina voi itse vaikuttaa.

Sarjakuvan juttu on mielestäni juuri siinä, että siinä, missä Esko masentuneena pohtii, ettei ole saavuttanut elämällään mitään, Karvinen toteaa, että hän halusi tonnikalaa. Halusi tonnikalaa =D En tiedä miksi, mutta sarjakuvasta tulee aina hymy huuleen. Jokaisella on omat taistelunsa, johtuivat ne sitten saavutuksien puutteesta tai tyytymättömyydestä päivän lounaaseen :)

Sisustus ja koti

The bad girl of the family?

Katsokaa miten hieno kortti oli väsynyttä työläistä kotona odottamassa! Kortti on siskolta Lissabonin reissulta ja ihan mun ”näköinen”. On muuten ihana saada välillä postissa muutakin kuin laskuja (tosin veroehdotusta odotan kuin kuuta nousevaa, en ymmärrä MITEN en oo vielä saanut sitä!).

Aika hauska juttu, huomasin heti uuden kortin saatuani, että hetkinen, tämähän muistutta mua jostakin. Siirtelin sitten vähän roinaa jääkaapin ovessa ja tadaa, siellä oli kaverilta pari vuotta sitten saatu kortti. Jotakin samaa näissä on, vai mitä ootte mieltä? ;) Väritkin on niin samat molemmissa, että tuli heti mieleen etsiä hienot mustat kehykset ja iskeä kortit siihen vierekkäin!

Sisustus ja koti

Viidakkovitriini

Welcome to the jungle!

Sain vihdoin erinäisten käänteiden jälkeen mummolta perimäni valkoisen vitriinikaapin siskoni luota itselleni. Operaatio oli hyvä toteuttaa poikaystävän ollessa ulkomailla, koska hän ei pidä kaapista yhtään ;) Mä sen sijaan olen aika tykännyt siitä ihan älyttömästi, edelliseen kämppääni se ei vain mahtunut. Lätkin yösydännä apinatapetin edessä olevaan vitriiniin lemppariastioitani, laitoin orkidean ja jukkapalmun sen päälle ja totesin, että jaahans, viidakko =)

Hmm, mitähän tonne alahyllylle laittaisi.. :)

Vähän kuumottavat noi apinansilmät tuolla raoissa :)

Puhuttiin juuri perjantaina muuttoa suunnittelevan kaverini kanssa, että miesten on usein mahdotonta ymmärtää, että nainen pitää tavaroista, joilla ei tee mitään tai jotka vain keräävät pölyä. Tai siis totta kai lasikulholla on myös käyttöfunktio, mutta kuinka monta lasikulhoa ja -purkkia keskivertonainen oikeasti tarvitsee? Lasipurnukoiden lisäksi toinen kestoihmetyksenaihe meillä on kynttiläsomisteet, joihin voi laittaa tuoksuvia tuikkuja. Miksi, oi miksi niitä pitää olla enemmän kuin yksi? No siksi, että on valinnanvaraa tietty :) Ei kaiken tarvitse aina olla niin järkevää ja käytännöllistä, jos näistä epäkäytännöllisyyksistä saa pientä iloa elämään! Tai siis sitä mieltä mä olen :)