Mulla oli lapsena ja nuorena kamalasti kirjekavereita. Ensimmäiset löysin ehkä 9-vuotiaana New Kids On The Block -lehdestä (kiva jutella muiden samanmielisten kanssa ahhahaaa) ja seuraavat koulun englannin opettajan kautta eri puolilta maailmaa. Monet näistä kaveruuksista säilyivät vuosia, mutta valitettavasti joka ikinen lopahti jossain vaiheessa. Silloin ei ollut vielä Facebookeja ja blogeja, joiden kautta voi säilyttää helposti yhteyden ihmisiin. Lisäksi olen lapsuusvuosien aikana muuttanut niin lukemattomia kertoja, että en ihmettelisi, vaikka joku kirje olisi mennyt väärään osoitteeseenkin. Olen joskus yrittänyt haravoida Facebookia läpi, ja etsiä varsinkin yhtä liettualaista ja yhtä jamaicalaista kirjekaveriani. Sääli, että heillä ilmeisesti on niin yleiset nimet, että en ole onnistunut etsinnöissäni.

Muistan sen fiiliksen, mikä tuli, kun koulusta tullessa näin kirjeen odottavan postilaatikossa. Muistan, miten saatoimme soittaa siskoni kanssa toisillemme (jos toinen oli isän ja toinen äidin luona), että tuliko postia :). Ei malttanut odottaa iltaan, silloin sen olisi nähnyt omin silmin.

Mutta tiedättekö, mä olen saanut uuden kirjeystävän! Ja vieläpä itsestään, melkein huomaamatta.

Tiesin odottaa kirjeystävältäni pientä lähetystä, koska hän vinkkasi, että hänellä oli hyppysissään hulluna himoitsemani Maybellinen Brocades-kynsilakka. Kaveri tiesi, että olin juossut sen perässä päiväkausia ympäri Helsingin kauppoja, tuloksetta.

Olin tekemässä kotona etätöitä, kun postitäti soitti ovikelloa ja ojensi mulle valtavan mustan paketin. Olin ihan äimistynyt, koska olin odottanut pientä kirjettä, jossa olisi tuo kynsilakka. Paketti oli niin kaunis ja koristeltu ihanasti, että istuin se sylissä jonkin aikaa, kun en vain raaskinut avata sitä.

Poikakaveri: Miten joku jaksaa nähdä noin paljon vaivaa?
Mä: Mä en todella tiedä.

Poikakaveri: Keräileekö sekin poneja?
Mä: Ei, se vaan tietää, että mä keräilen. Aika kiva vai mitä?!
Poikakaveri: No joo! 

Kun vihdoin raaskin avata paketin, olin ihan mykistynyt. Sieltä paljastui muutakin kuin kultainen Brocades, paljon muutakin. Istuin avattu paketti sylissä jäätyneenä varmasti yli viisi minuuttia.

Poikakaveri: Mitä sä oikein ihmettelet siinä?
Mä: Mä oon vaan niin järkyttynyt.

Aikani istuttuani keräilin itseni kasaan ja tutkin paketin sisältöä. Siellä oli L´Atelier des Délicesin misellivesi, molemmat Maybellinen Brocades-kausilakat ja pieni Sensain Premier The Cream.

(Pakko muuten sanoa, etten ole koskaan ikinä elämässäni omistanut mitään litrahinnaltaan näin arvokasta kosmetiikkaa kuin The Cream. Voitteko kuvitella, paljonko täysikokoinen 40 ml:n pullo sitä maksaa, 660 €!!! Tämä pieni 1 ml:n purkkikin on siis yli 16 euron arvoinen, huhhuh!)

Istuin edelleen aarteideni kanssa sohvalla, ja äimistelin kirjeystäväni anteliaisuutta ja ajattelevaisuutta. Näin meidän kesken voin kertoa, että silmäkulmakin saattoi kostua.

Jos nyt muutun iloisesta paketin saajasta kosmetiikkabloggaajaksi, niin pakko sanoa, että hitto kun näitä Brocadeseja on mahdoton kuvata siten, että niiden ihanuus tallentuisi ja toistuisi oikein! Nämä ovat nimittäin aivan järkyttävän upeita. Punaisessa lakassa on isoja kultaisia glittereitä ja kultaisessa vaaleanpunaisia (juuri tuota vaaleanpunaisuutta on ihan mahdoton saada näkyviin). Hei ihan oikeasti, kultainen ja vaaleanpunainen samassa lakassa. Rakastan! Lakkasin tietenkin kynteni heti Knitted Goldilla, ja voin sanoa vailla epävarmuuden häivääkään, että kyseessä on hienoin koskaan omistamani kynsilakka. Teen uuden lakkauksen jouluksi, ja aion kuvata sitä niin kauan, että saan blogiin esittelykelpoiset kuvat! :)

Kirjeystäväni, jos satut lukemaan tätä, kiitos. Olet kultainen <3