Lifestyle

Minä kosmetiikan kuluttajana

Olen viime aikoina miettinyt paljon yhtä asiaa, nimittäin itseäni kosmetiikan kuluttajana. Ajatuksia herättivät erityisesti Päivin postaukset hänen aloittamastaan ostolakosta ja Petrakin kirjoitti juuri LivBoxin tekemästä tutkimuksesta koskien kosmetiikan kuluttamista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ostolakko on varmasti monelle kosmetiikan harrastajalle ja varsinkin siitä bloggaavalle ihmiselle tuttu juttu. Välillä laitetaan kukkaronnyörit totaalisesti kiinni. Mä en ole koskaan ollut ostolakossa, niin kosmetiikan kuin minkään muunkaan suhteen. Yleensäkään mun juttu ei ole ehdottomuus oikeastaan minkään asian suhteen. Karkkilakossa en ole ollut koskaan, paitsi yhden kerran olin sokerivieroituksessa muutaman kuukauden, koska se oli ainoa tapa katkaista sokerin syömisen kierre. Vähentäminen ei silloin tullut kyseeseen, oli laitettava homma kerrasti poikki. Sen pohjalta tavoitan kyllä totaalisen kieltäytymisen ajatuksen, mutta jos ei ole ihan pakko, pyrin vähentämään, en lopettamaan.

Jos joskus tuntuu, että apua, nyt on mennyt kosmetiikkaan ihan hirveästi rahaa, rajoitan ostamista jo ihan alitajuisesti. Tällä hetkellä on sellainen tilanne, että mun käytettävissä oleva kuukausittainen rahamäärä on pienentynyt huomattavasti ja olen huomannut, että olen vähentänyt ostamista ihan huomaamattani. En tosiaankaan voi sanoa, että ostaisin vain tarpeeseen, koska let´s face it, en mä oikeasti tarvitse yhtään mitään. Kriteeri, joka mulla on kuitenkin aina ja kaikessa ostoissa on se, että tuleeko tätä käytettyä. Sekään ei riitä, että en omista vastaavaa tuotetta, jos syy on juuri se, että en näe käyttöä juuri kyseiselle tuotteelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mietin myös aina ennen ostamista tosi tarkkaan, että omistanko jo vastaavan tuotteen. Jos näen upean persikkaisen poskipunan, mutta mulla on jo lähes vastaava sävy samalla koostumuksella, jää tuote hyllyyn, vaikka kuinka olisi MAC limited edition. Kahdesta samanlaisesta tuotteesta toinen jää automaattisesti käyttämättä. Huulipunia omistan paljon, mutta niissä koostumuksia on kevyestä kiiltopunasta täysimattaiseen kestopunaan, joten lähes identtisiä sävyjäkin voi olla, jos koostumus on ihan eri.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mun vinkki onkin, että kun näet jotain ihanaa, mieti:

1) Omistanko vastaavan tuotteen ennestään?
Jos omistat, niin miksi ostaisit uuden samanlaisen? Toki kosmetiikassa vaikkapa luomiväreissä koostumuksia on niin paljon erilaisia, että esimerkiksi tumman mattaruskean lisäksi käyttöä luultavasti on myös hohtavalle versiolle, vaikka niissä olisi sama sävykin.

ja toinen, vielä tärkeämpi kriteeri:

2) Tuleeko mun käytettyä tätä?
Jos vastaus on ei, jätä tuote tiskille. Jos vastaus on KYLLÄ, niin vaikka tuote olisi ns. turhakin, anna mennä :D

Jos näitä juttuja miettii aina ennen ostamista, ei ole suurta pelkoa siitä, että homma lähtisi ns. rällästä.

Miten te rajoitatte kosmetiikan ostojanne vai tarvitseeko niitä rajoittaa mitenkään? Käyttääkö joku samoja kriteereitä kuin minä? :)

18 vastausta artikkeliin “Minä kosmetiikan kuluttajana

  1. Mä voin totaalikieltäytyä esim jonkun tiukan treenikauden myötä herkuista jne, mutta noin keskivertoelämässä ehdottomuudesta seuraa aina kauhea vastareaktio. Päätän että nyt ei enää -> en voi ajatella mitään muuta -> PAKKO SAADA PAKKO SAADA. Oli se sitten jäätelöä tai kynsilakkaa, sama reaktio. Oon kyllä yleensä ottaen tosi nirso ostamaan, en osta mitään ”ihan kivaa”. Oon yrittäjän epävarmoilla tuloilla oppinut siihen että vaikka olisikin hyvä kuukausi niin kukaan ei tiedä ensi kuusta… se johtuu varmasti osaltaan siitäkin. Ja lisäksi olen tässä muutellut remonttien alta edestakaisin ja vissiin taas on lähiaikoina yksi muutto tulossa niin on ihan tullut sellainen tunne että minimalismi vois olla aika jees…

    Tykkää

    1. Word. Mä en myöskään ostaa ikinä mitään ”ihan kivaa”, oli sitten kyse kosmetiikasta tai vaatteista. Kyllä sen asian pitää herättää joku vahvempi tunne, että koen, että kannattaa kukkaronnyörejä höllätä! :)

      Tykkää

  2. Mulla on vähän sama periaate melkein minkä tahansa ostamisessa, että jos tiedän varmasti etten tule käyttämään, niin sitten jätän ostamatta. Toisinaan varsinkin hyvien tarjousten äärellä tulee painittua ihan tosissaan, että haluaako tuotteen ostaa vain koska se on tarjouksessa :D

    Tykkää

    1. Mulle taas tarjouksesta on yhtä helppo jättää ostamatta kuin muutenkin. Jos en ole ollut kiinnostunut tuotteesta normaalihintaan, en myöskään osta alesta. Toki välillä tekee löytöjä, että saa liian kalliina pitämänsä tuotteen halvemmalla, se onkin sitten ihan super jee :D

      Tykkää

  3. Mä ostan samoilla kriteereillä, jos tiedän, etten tule käyttämään, en osta. :) Joskus muinoin itsellä oli ongelmaa vaatteiden kanssa, mutta se ongelma on poistunut. Tällä hetkellä omistan varmaan 30 kertaa vähemmän vaatteita kuin joskus ja silti välillä on vaikea päättää, mitä laittaisi päälleen. Usein silloin mietin, että miten ihmeessä tein ennen niitä päätöksiä. Vaatteet jäivät käyttämättä usein siksikin, että mun entisessä työssä oli työvaatteet, joten eipä niitä omia tullut käytettyä ja vapaa-ajat hiihdin jossain kulahtaneissa kalsareissa kotona, siten kaapeissa oli vaikka kuinka paljon vaatteita, joita en ollut pukenut kertaakaan päälle. :D

    Tykkää

    1. Sama juttu, vaatteita mäkin ostin ennen paljon ronskimmalla kädellä kuin nyt. Nykyisin tuntuu, että ei monesti löydä mieleistään vaatetta, vaikka olisi valmis maksamaan enemmänkin. Siksipä yleensä jos löydän ihanan vaatteen, ostan saman tien :)

      Tykkää

  4. Mulla on vielä astetta tiukempi kysymys, nimittäin tarvitsenko kyseistä tuotetta. Ihan tosi harvoin tarvitsen, paitsi tietty pakolliset ihonhoito- ja hygieniajutut. Ikävä kyllä. :D

    Mulla kun on kanssa taloudellisesti haastava elämänvaihe, niin eniten olen onnistunut välttämään ostostelua on se, etten osta ns. tilipäivänä, vaan vasta juuri ennen sitä. Heti rahan tultua maksan kaiken mahdollisen, otan erikseen talousrahat ja säästöön, ja jos vielä loppukuusta jotain rahaa on, niin sitten mietin mitä haluan ja ostan sen jos on varaa. Lopulta se on ollut kosmetiikkaa – ei muuten kai kertaakaan?! Perin omituista. ;D

    Tykkää

    1. Jep, sä oot vienyt ton homman ihan nextille levelille :D Tarvitseminen on nimittäin tosi tiukka kriteeri! Toki ”tuleeko tätä käytettyä” liittyy tarvitsemiseen, mutta ei tosiaankaan ole sama asia. Sä oot kyllä ihan hc-hyvä rahankäyttäjä, mulla on vielä pitkä matka tohon :D

      Tykkää

  5. Mulla on vähän vastaava ostokäyttäytyminen kuin sullakin :) Joskus ennen (lue: blogin alkuaikoina) ostin kosmetiikkaa joskus vain siitä innosta, että halusin omistaa jotain, mutta nykyään olen paljon harkitsevampi kosmetiikan ostaja. Yleensä mulla täytyy olla tarve jollekin, kokea, että multa oikeasti puuttuu jotain, jota voisin tarvita syystä tai toisesta. Esim tällä hetkellä syy hankkia uusia siveltimiä on se, että multa puuttuu kotisiveltimistä sellaisia, joita olen tottunut töissä käyttämään, kun meikkaan asiakkaita. Vaikka en kotona tee paljoa meikkejä muille kuin itselleni, niin kuitenkin joskus teen niitä ja näin koen, että oikeasti se sivellin/-timet on tarpeellisia. Mutta jos oikeasti on rahasta tiukkaa tai koen etten ihan tosissani tarvitse juuri nyt yhtään mitään, vaikka olisi kuinka ihanaa ja limited editionia, niin sitten en osta. En myöskään osta jos olen jo valmiiksi melko varma, että mulla on jotain liian samanlaista jo valmiiksi, koska totuus on, että eihän sitä toista tosiaan tule käytettyä ja aina jompikumpi on pikkuisen toista parempi ja tietenkin sitä käyttää sitä parempaa mieluummin.

    Tykkää

  6. Mulla kosmetiikan osto rajoittuu samoihin kohtiin kuin sulla, eli käytössä olevaan rahamäärään sekä siihen, kun kysyn itseltäni ostosta tehdessä tarvitsenko/käytänkö sitä oikeasti ja onko minulla jo vastaava tuote. Viimeisen puolen vuoden aikana olen ostanut yhden huulirasvan, uudet kasvovoiteet /päivä/yö) sekä yhden tehonaamion. Värikosmetiikkaa siis en ole ostanut ollenkaan ja ihan vaan siksi, että tiedän etten tarvitse mitään uutta. Tosin tämäkään ei ihan pidä paikkaansa – en omista yhtäkään poskipunaa mutta kun itseään ainoastaan meikkaan niin olen todennut, etten sitä tarvitse kun en sitä koskaan kuitenkaan käytä. Jos tarvitsen sen joskus, niin menen ja ostan.

    Olen suht. tyytyväinen omaan kuluttamiseeni ihan kaikilla osa-alueilla, olen aina ollut enemmän säästäjätyyppiä. Sen kerran kun minulla kuitenkin on varaa ostaa mm. uusi mekko tai testailla erilaista kosmetiikkaa, teen niin. Nyt ei kuitenkaan ole ja olen asian kanssa ihan sujut :) Nykyään en oikeastaan enää edes kaipaa uutta kosmetiikkaa, lähinnä pari uutta paitaa ja kesäkengät olisi tällä hetkellä se mun juttu :D

    hanna
    http://www.hannamariav.com

    Tykkää

    1. Oih, kuulostaa ihanan vaivattomalta :) Mulla taas on raha aina poltellut taskuissa. Tosin esim. opiskeluaikana käytin vain halvinta kosmetiikkaa ja laitoin kaiken löysän rahan mieluummin matkusteluun. Mutta säästää en ole koskaan osannut, paitsi viimeiset kolme vuotta, kun pankista vaadittiin nätisti, että olisko jo aika ;D

      Tykkää

  7. Mulla on aika niukasti rahaa käytettävissä kosmetiikkaläyhäämiseen ja se kyllä rajoittaa shoppailua. Vaikka rahaa olisi enemmän, mussa asuu kuitenkin pieni ituhippi, jonka mielestä järjetön kuluttaminen on älytöntä vaikka voisikin ostaa kaiken mitä sattuu haluamaan:)
    Sitäpaitsi kun ostaa vähemmän, osaa nauttia enemmän niistä ostoksista. Vähän kuin lapsi, joka ei jouluna jaksa avata kaikkia paketteja vs. saa muutaman toivotun ja harkitun lahjan.

    Toki mun tulee ostettua jotain älytöntä, kuten esim. eilen leimauslaattasetti joka Nyt Vaan Oli Niin Hieno että se oli saatava, olkoonkin, että laattoja on laatikot täynnä entuudestaan. Toisaalta, tuote on käytännössä ikuinen ja muutaman kympin ostos ei syökse perikatoon.

    Tykkää

    1. Tosi hyvä pointti. Jos aina saisi kaiken haluamansa, ei niistä asioista oikeastikaan enää osaisi iloita samalla tavalla! Ja olen samaa mieltä siinä, että ostaminen ostamisen takia ei ole millään lailla järkevää tai hienoa.

      Tykkää

  8. Mä ostan valitettavasti joskus myös siksi, että uteliaisuuttani haluan kokeilla jotain uudenlaista tuotetta tai ihan uutta merkkiä. Vaikken tarvitsisikaan esim. yhtään lisää tuotteita vartalonpesuun. Tai jos olen esim. ulkomailla, ja ko. merkkiin en normaalisti pääse niin helposti käsiksi. Limited editionitkin saavat minut joskus sortumaan.

    Tykkää

    1. Kuulostaa tutulta! Mutta jos tuossakin pitää sen tuleeko tätä käytettyä -kriteerin, niin ei siinä mun mielestä mitään pahaa ole :)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s