 |
| Riki omalla sohvallaan ja Beni ”olkkarin pedillään”, joka on oikeasti läppärin alusta käännettynä ylösalaisin |
Ajattelin laittaa pientä hyvänmielen koirapostausta lauantain kunniaksi. Tai no, syy oli kai oikeasti se, että halusin jatkaa terveysongelmistani avautumista, ja piti löytää sopivan kevyt kuvitus tekstille.
 |
| Beni (oik.) ja siskonsa Muru leikkimässä 3,5 kk:n ikäisinä |
Oli jotenkin kohtalon ivaa, että juuri torstaina, kun itkin niskajumiani täällä blogissa, seuraavasta yöstä tuli sellainen, että niskajutut tuntuivat aika pieniltä. Poikakaverini nimittäin heräisi torstain ja perjantain välisenä yönä kolahdukseen, joka johtui siitä, että olin vessaan mennessäni pyörtynyt ja kaatunut ruokailutilan lattialle. Muistan vain oudon pimeyden ja sen, että joku kysyy, että ”pyörryitsä”, ja itse hoin, että en tiedä mitä tapahtui. Beni taisi ensin luulla, että kyseessä on joku leikki, kun muistan hämärästi, että se tuli hyppimään mun päälle. Koiraraukat taisivat kyllä vähän pelästyä, kun ne suljettiin makkariin, ja mamma makasi vaan edelleen maassa. Olin lyönyt pudotessani päänikin. Olo oli niin heikko, ettei ollut mitään jakoa yrittää nousta tuosta lattialta. Ei siinä muu auttanut, kuin poikakaverin soittaa hätänumeroon. Olin ihan varma, ettei sieltä mitään lanssia lähetetä. Tai ainakaan mua ei viedä mihinkään.
 |
| Benin perusilme |
No niinhän se lanssi kuitenkin tuli ja nopeasti, ja mut kiikutettiin sairaalaan. Verenpaineeni oli todella todella alhainen, ja se oli kai suurin syy siihen, että ensihoitajien piti kuskata mut tsekattavaksi. Sairaalassa sitten tutkittiin ja testattiin, mutta mitään sen kummempaa ei löytynyt. Verenpainekin nousi ainakin vähän siellä seurannassa. Ja olin varmaan ainoa potilas, jolla ei ollut alkoholia veressä.
 |
| Pojat ottaa arskaa |
Aamulla hoitaja tuli sanomaan, että voit lähteä kotiin, että milläs menet? Muistan selittäneeni, että juuri näin unta, että x ja x tulevat mua hakemaan, mutta ilmeisesti se oli unta, joten taidanpa mennä sitten taksilla. Kenkiäkään mulla ei ollut, joten sain sellaiset siniset muovisuojat sukkien päälle.
Kotiin tultuani pelästyin aika paljon, kun näin kohdan, johon olin kaatunut. Paikka oli nimittäin ruokapöydän ja seinän välinen pieni kaistale. Toisella puolella olisi ollut lasinen pöytä, jonka päälle ei olisi ollut kamalan kiva rysähtää ja lähellä oli myöskin patteri. Mä sain vain muutaman ruhjeen toiseen kyynärpäähäni. Muistan, kun sairaalassa hoitaja kysyi, että ”onko tikattavaa”? Sanoin, että luulen, että ei =)
 |
| Broidi hei, MITÄ sä teet?? |
Eilen olin yhteensä kolme tuntia hereillä, mutta tänään olen ollut jo saman verran, vaikka kello on vasta kolme. Harmi, kun ei ole verenpainemittaria kotona, olisi mukava tietää, johtuuko tämä heikotus nyt (ja eilen) matalasta verenpaineesta vai jostain muusta. Ja miksi hitossa se tuolla lailla laskee..? Mut iskettiin sairaalasta kotiin aika lailla ilman vastauksia. Mulla on pari kertaa aiemminkin mitattu (hälyttävän) matala verenpaine, mutta molemmilla kerroilla olen ollut sairaalassa ja tosi kipeä. En tiedä, mikä verenpaineeni taso on normaalissa olotilassa.
Mutta alive and kickin`! Mä en yleensä kirjoittele blogissa näin henkilökohtaisista asioista, mutta nyt tuntui, että piti päästä päästämään tämä juttu pois mun systeemistä. Ehkä mun olokin nyt paranee? ;)
Miss Piggy`s Pearls 
HUI! Tuntuu kummalliselta, että sut on noin vain heitetty kotiin, tuo pitäisi ehdottomasti tutkia tarkemmin. :o Kun jaksat mene vaatimaan lisä tutkimuksia.Ranskiksilla on aina tuollainen ”villi kiilto” silmissä, miehen siskon Pontuksella sama tuijotus! :D
TykkääTykkää
Haha joo, hullunkiiltoa se on :D Ja Benillä silmissä ihan jatkuvasti. Ihan hassua, että voi olla tällainenkin rotuominaisuus!Ajattelin hakeutua työterveyteen vähän kyselemään, että mitäs hittoa… Jotain vastauksia olisi kiva saada.
TykkääTykkää
Voi vitsi, onneksi ei käynyt pahemmin, vaan ’valitsit’ hyvän laskeutumispaikan kaatumiselle! Työterveyshuollon tai terkkarin kautta kannattaa hakeutua lisätutkimuksiin jos olo on sellainen että kaikki ei ole kohdillaan, ne ei tosiaan päivystyksessä katso kuin ettei ole sellaista akuuttia hätää. Mutta tiedän sen tunteen mikä pyörtymisen jälkeen tulee, vähän sellainen jatkuva pelko että tapahtuuko se uudelleen, ja missä. :/ Yritä olla tekemättä siitä sellaista jos mitenkään mahdollista, mieti tätä yksittäistapauksena. Ja tsemppiä ja halauksia!! :)
TykkääTykkää
Kiitos tuesta Juille, arvasit oikein, mitä mä vähän koko ajan pelkään… On kyllä tosiaan heikko olo, vaikka olen tänään syönytkin normaalisti. Ajattelin mennä työterveyteen ensi viikolla, jos sieltä saisi jotain vastauksia.<3
TykkääTykkää
Ai kamala! :O ootko syönyt tarpeeksi? Jos sulla on verensokerit liian alhaalla? Mä pyörtyilin lapsena koko ajan, mutta aikuisiällä en oo kai pyörtynyt kertaakaan. On kyllä pelottava ajatus. Hyvä ettet ollut yksin kotona. Voimia!
TykkääTykkää
No tietkö oon kyllä syönyt tarpeeksi. Sairaalassa mitattiin verensokerikin (nyt vasta muistin, kun tuli puheeksi), joka oli normaali. Tällä hetkellä oon yksin kotona ja jotenkin hirvittää se, ihan noloa myöntää. Toivottavasti fiilis menee ohi, eihän tästä tule muuten mitään ;)
TykkääTykkää
Selviskö sulla, miksi lapsena pyörtyilit..? Kamalan pelottavaa varmaan sun vanhemmille :/
TykkääTykkää
Hyvä, että sokerit ovat kohdillaan. Ei silti, taitaisi olla muutenkin aika huono olo, jos ne olisivat liian alhaalla. Pyörtyminen voi liittyä siihen niskaankin varmaan. Mä ainakin olin kerran hieronnan jälkeen niin sekaisin, että en olisi yhtään ihmetellyt, vaikka olisinkin pyörtynyt. Laittoi niin veret kiertämään. Lapsille on kai jotenkin normaalia pyörtyä, mähän oon siis ihan pienenä huutanut niin lujaa, etten oo saanut kunnolla henkeä ja sitten on lähtenyt taju. :D Mieti mikä hullu olin jo kersana. Sit ala-asteiässä verenpaineet heitteli kun usein pyörryin ihan vaan kun nousin seisomaan, tuskin se mitään sen vakavampaa. En muista, että kukaan olisi ollut huolissaan. :)Voi hitsi, haluisin olla sun seurana nyt siellä. :(
TykkääTykkää
Joo, mullakin on niskajumiin liittynyt oksettavaa oloa ja huimausta, mutta koskaan ei ole oikeasti ollut oloa, että nyt silmissä sumenee… Ja voiko niskajumi laskea verenpaineet aivan pohjalukemiin..? Pitäis olla lääkäri, että tietäisi :(Hyvä Jenni, edustusmeininkiä heti lapsesta asti :D :D Arvostan!!
TykkääTykkää
Voi kamala, onneksi ei käynyt pahemmin ja toivottavasti sun olo helpottaa pian ja selviää, mistä tuo johtuu! Epätietoisuus on varmaan pahinta, jos tuntuu, ettei ole kunnossa, ja voin hyvin uskoa, että pelottaa. Mullakin on luontaisesti alhainen verenpaine, mutten onneksi ole koskaan pyörtynyt, muutaman kerran on kyllä ollut lähellä. Mulla on se käsitys, että alhaista verenpainetta ei pidetä mitenkään vaarallisena, kun siitä ei kai ole varsinaisesti terveydelle haittaa (mitä nyt taju voi lähteä…), mutta rajansahan silläkin on. Tsemppiä!
TykkääTykkää
Mä googlettelin eilen matalaa verenpainetta, niin joka paikassa on vaan neuvoja, miten verenpaineen saa laskemaan ja niin päin pois. Aika naftisti löytyi mitään mun tarpeisiin, kun enemmänkin ongelmana ihmisillä on korkea verenpaine. Ja just noin, matala verenpaine on ”jees” niin kauan kuin ei pyörtyile. Ne arvot, mitä mulla oli silloin perjantaina, olivat kyllä reippaasti minkään ideaalin alapuolella :P Kiitos!! :)
TykkääTykkää
Voi että, kun sullekin piti käydä tämmönen vakava juttu! :( Mähän menin ensiapuun lähetteellä, niin tutkivat kyllä kaikki tosi tarkasti. Ehkä siis sunkin kannattaisi vielä mennä lääkärille, jos yhtään heikottaa?Ymmärrän paremmin kuin hyvin tuon tunteen, kun tavallaan olo on ihan ok mutta silti pelottaa että jotain käy. Mut me ollaan kovia mimmejä, kyllä me selvitään! :) Nyt vaan otat iisisti hetken, syöt hyvin ja hemmottelet itseäsi ja tosiaan käyt siellä lisätutkimuksissa. Pieni rauhoittuminen tekee pelkästään hyvää.Tsemppiä! <3
TykkääTykkää
Niinpä, mä veikkaan kanssa, että lähetteellä olisi ollut eri juttu mennä. Ja päiväsaikaan olisi varmaan ollut eri meininki joka tapauksessa. Tuolla tosiaan kaikki potilaat tuntui olevan kännissä, ja henkilökunta keskittyi vaan suunnilleen pitämään jengin hengissä aamuun :POot oikeassa Elisa, me ollaan kyllä tough bitches! :D (Ja pieni juttuhan tää mun on vaan sun jutun rinnalla) Kyllä tää tästä, forza!! :)
TykkääTykkää
Tosi pelottavaa kyllä, onneksi olet kunnossa! Ymmärrän hyvin pelkosi, mutta itse ajattelisin kyllä että pyörtymisellä voi olla kyllä jotakin tekemistä niskavaivojen kanssa. Nyt vain varmuuden vuoksi tarkempiin tutkimuksiin, mutta alhainen verenpaine on minusta kyllä nuorilla naisilla aika tavallinen vaiva. Monella ystävällänikin on samanlaista ongelmaa, joten ei syytä huoleen! :)
TykkääTykkää
Kiitos rauhoittavista sanoista! Mä menen huomenna lääkäriin, eli jos ei muuta, niin saan ainakin rauhassa kysyä niin paljon kysymyksiä kuin sielu sietää ;)
TykkääTykkää
Hui kauhea! Mä olen kerran pyörtynyt aikuisena (ravintolan pöytään, tietty :D) ja se oli ihan kamalaa. Jos olisimme olleet Suomessa, niin olisin varmasti lähtenyt sairaalaan. Ulkomailla mua kuitenkin pelotti se, että joutuisin jäämään yksin sairaalaan yöksi englantia osaamattomien ihmisten keskelle, joten syy jäi selvittämättä.
TykkääTykkää
Hui, mä olisin varmaan ollut ihan paniikissa jos olisin ollut jossain reissussa kun tämä tapahtui :o Suomessa voi kuitenkin pääsääntöisesti luottaa terveydenhuoltoon..
TykkääTykkää
Mä olen pyörtynyt kerran, Itäkeskuksen Suomalaisessa Kirjakaupassa, jonottaessani jouluruuhkassa kassalle. :D Onneksi takana oleva mies sai musta kiinni, koska oisin muuten lyönyt pääni tosi kovaa lattiaan! Tää oli vaan ihan sellaista perusheikotuksesta johtuvaa, en ollut syönyt ja oli kuuma jne. Ihanan huolehtivaisia kaikki paikalla olevat olivat! Olen toki monesti muulloinkin saanut jotain huimauspahaaoloa, mutta tajunnut istua ennen pyörtymistä.
TykkääTykkää