Mä oon aina tykännyt Hello Kittystä, söpöistä eläinhahmoista ja kaikista hassuista pikkujutuista. Koin herätyksen pari viikkoa sitten, kun olin ostamassa siskolleni – 12 v. – synttärilahjaa kultasepänliikkeestä. Pyysin nähtäväksi Hello Kitty -koruja ja myyjätyttö muisti minut parin päivän takaisesta visiitistäni ja luuli, että olen ostamassa korua itselleni. Naurahdin sitten, että kyllä tämä koru on tulossa 18 vuotta minua nuoremmalle siskolleni. Tajusin, että meillä tosiaan on aika samanlainen maku :) Monesti tuntuu, että aikuisen työssäkäyvän naisen elämä on aika vakavaa. Tuntuu ihanan vapauttavalta rentouttaa päiviä ja ajattelua laittamalla korvaan sarvikuonokorvakorut tai katsella Mörkö-avaimenperää. Elämä on ihan liian vakavaa jo muutenkin!

Tänään kävin taas samaisessa kultasepänliikkeessä ja katsokaa mikä ihana pikkuinen pöllö lähti matkaan:

Mitäs sanotte? Mua söpis pöllö piristi ihan kympillä ja tulen repimään siitä iloa joka aamu, kun vetäisen korun ranteeseen! :)