”Mitä ihmettä se mamma on oikein saanut?”

”Hei nehän on kengät!”

Mä osallistun aika usein arvontoihin mitä nyt tulee netissä vastaan. Olen aiemmin koko elämässäni voittanut ainoastaan lähikaupan arvonnassa kaksi berliininmunkkia. Kyllä. Olin tuolloin noin 10 vuotta. :) Tänä syksynä voitin ensin Karkkipäivä-blogin arvonnassa Viva La Diva -huulipunan ja heti perään Treenikassialman arvonnassa Capezion tanssisneakerit (Footlightin putiikista). Vitsi mikä tsäkä :) Arvontaan osallistuessa piti kertoa omasta suhteestaan tanssiin. Kerroin, että harrastin nuorena tanssia todellisella pieteetillä, lukuisia kertoja viikossa. Ja rakastin sitä. Sitten oikeaan päkiääni tuli rasitusmurtuma, joka ei meinannut millään parantua. Kävelin kepin kanssa ainakin yli puoli vuotta ja siihen tyssäsi tanssijan ”urani”. Rakkaan harrastuksen lopettaminen otti niin koville, että en opiskeluaikaisia satunnaisia tanssitunteja lukuunottamatta ole tanssinut sen koommin. Kommentissani mietin, josko uudenkarheiden sneakereiden myötä saisin kerättyä tarvittavan rohkeuden ja mentyä taas tanssitunneille.

Se on kyllä aika pelottava ajatus. Olen jo kolmekymppinen, ja taitoni eivät ole samaa luokkaa kuin n. 13 vuotta sitten, kun lopetin tanssimisen. Uusia lajeja on tullut kuin sieniä sateella, enkä edes tiedä mihin tanssikouluun kannattaisi mennä. Tässä vaiheessa voisin oikeastaan pyytää apua siskoltani, kerro mulle koulu ja tunti, niin lupaan mennä kokeilemaan. Deal? :)