Lifestyle · Reissut

Yksin rantalomalla: lähtisinkö uudelleen?

Mä pähkäilin syksyllä täällä blogissakin sitä, että olenko mä sellainen tyyppi, joka lähtee yksin matkalle. Ja vielä rantalomalle, jossa omia ajatuksia ei pääse pakoon nähtävyyksien tai shoppailun ryysikseen. Kiitos myös teidän kannustuksenne, päätin olla se tyyppi, joka mieluummin lähtee, kuin jää kotiin miettimään, että olisi pitänyt.

Nyt mä ajattelin kertoa, millaista oli olla lomalla ihan yksin.

Matkakohteekseni valikoitui Thaimaan Krabi. En ole koskaan aiemmin lähtenyt Thaimaahan näin lyhyelle (8 päivää) lomalle, enkä aluksi meinannut nytkään. Kun kumminkin tajusin, että se on varma tapa päästä oikeasti lämpimään, toisin kuin Euroopassa, päätin, että no hemmetti kokeillaan.

Mulle on aina tullut jetlag tosi vahvasti. Aikaisemmilla Taikku-reissuilla matkaseuralaiseni ovat lähteneet into piukassa tutkimaan mestoja, kun taas mä olen huimauksesta ja oksettavasta olosta kärsien pakko päästä nukkumaan. Lentokoneessa nukkumisesta kun ei koskaan kumminkaan tule mitään. Paitsi että haaveilen, että joskus vielä raaskin matkustaa Priority-luokassa, jossa on oma loossi, ja penkin saa makuuasentoon <3 Olisi jännä nähdä hyvin nukutun lentoyön jälkeen, että minkä verran olossa on oikeasti jetlagia ja minkä verran ihan normaalia unetonta yötä.

Olisi ollut ihana mennä Krabin vieressä olevalle Koh Lantan saarelle, mutta päätin, että näin lyhyellä reissulla en kuluta yhtään enempää aikaa matkakohteeseen pääsemiseen kuin on pakko. Niinpä suora lento Krabille ja lentokentältä alle tunnin ajomatkan päässä oleva hotelli kuulosti tosi hyvältä. Ja olikin loistava valinta!

Mun hotelli oli hieman vilkkaan rantakadun ja keskustan alueen ulkopuolella, mutta kuitenkin helposti käveltävän matkan päässä. Tykkäsin tosi paljon, että en ollut keskustan vilinässä ja liikenteessä, vaan hotellilta lähtevä sivukatu oli paljon rauhallisempi, mutta sieltä löytyi silti kaikki, mitä esimerkiksi iltaisin tarvitsin. Kadun varrella oli vieri vieressä ravintoloita, kahviloita, spa-paikkoja ja ruokakauppoja.

Mulle oli tärkeää, että hotelli olisi siisti, turvallisen oloinen ja siellä olisi hyvä ravintola. Näin onneksi tapahtuikin, koska koskaanhan ei voi olla ihan varma, ennen kuin paikalle pääsee ;) Bonuksena hotlassa oli vielä oma spakin <3

Mä en ollut ikinä aikaisemmin tilannut ruokaa huonepalvelusta. Mutta ensimmäisenä päivänä, päikkäreiltä heränneenä, huonepalvelu oli just se, mitä halusin. Pystyi siinä pöhnässä syödä ihan rauhassa ja sitten uusin voimin lähteä vähän tsekkailemaan Krabin menoa. Tilasin huonepalvelusta pari muutakin kertaa, vitsi mitä luksusta silloin, kun ei jaksa laittaa itseään illalliskuntoon ja mieluummin lukee kirjaa omassa rauhassa :) Luin ennen matkan varaamista paljon arvosteluja nimenomaan hotellin ravintolasta, koska tiesin, että mielelläni syön siellä jonkin verran, jos vaan ruoka on hyvää. Onneksi se oli, ihan mahtavaa jopa!

Ruoka on mulle muutenkin tärkeä juttu ja yksi niistä isoista syistä, jonka takia niin tykkään Thaimaasta. On ihan mieletön fiilis saada joka aterialla upeita makuelämyksiä ja mielettömän hyvää ruokaa.

Ja ne hedelmät…. söin niitä kuin hullu! Kuvassa yhden lomapäivän iltapala, ihan taivas! Kyllä maistui vesimelonit pelkälle vedelle reissun jälkeen Suomessa. Miten ne voikin olla Thaimaassa(/Etelässä?) niin paljon paremman makuisia?!

Otin suurimman osan lomani ajasta tosi iisisti ja laiskotellen. Yhtenä päivänä tein kuitenkin jotain omalla mittapuullani ihan kreisiä, ja en meinaa vieläkään uskoa, että oikeasti vapaaehtoisesti tein sen ja vielä ilman ketään kaveria tukena! Oon aina vähän pelännyt vettä ja nimenomaan sitä, mitä siellä syvyyksissä on. Niinpä sitten loogisesti Krabilla yksin ollessani lähdin snorklaamaan. Ahahahahahaa!

Ja mähän en siis todellakaan tiennyt, mihin mä olin lähtenyt. Luulin, että seilataan vähän jonnekin rauhallisen saaren viereen, snorklaillaan siinä rannassa vähän ja suunnilleen loppupäivä nautiskellaan virvokkeita laivan kannella.

Noh. Homma olikin sitten vähän enemmän extreme! Mukana oli sekä sukeltamaan että snorklaamaan lähdössä olevaa porukkaa ja mä ja eräs toinen suomalainen nainen olimme ainoita, joilla ei ollut aiempaa kokemusta. Tämän naisen mies kuitenkin sukeltaa, ja he olivat käyneet läpi snorkkelin ja räpylöiden käytön etukäteen ja harjoitelleetkin hotellin uima-altaassa :D Mä sen sijaan pidin snorkkelia ekaa kertaa kädessäni, ja mietin, että miten hemmetissä tän kanssa kuuluu olla! Lyhyen briiffin jälkeen ilmoitettiin, että nyt sitten vaan laivan kannelle ja hyppäämään! Merenkäynti oli tosi kovaa, oli niillä rajoilla, että vielä oli juuri ja juuri turvallista järjestää tämä retki. Niinpä alus ei päässyt kovin lähelle poukamaa, jonne meidän oli tarkoitus mennä, ja me jouduimme hyppäämään kuohuvaan mereen ja uimaan kovassa aallokossa jonkin matkaa, ennen kuin edes pääsimme snorklauspaikkaan. Sitten laiva vaan kääntyi ja katosi näköpiiristä, koska tuuli oli liian kova sen odotella paikoillaan. Ei siinä auttanut kuin snorklata niin hemmetisti :D

Oli kyllä aikamoinen kokemus. Ja vielä yksin, ilman kenenkään tukea ja turvaa :D Toisaalta nyt on sitten kerralla otettu luulot pois ja rento rannalta lähtevä snorklaus on tämän jälkeen lastenleikkiä :D

Mun lemppareita olivat nuo siniset isot meritähdet, jotka hengasivat pohjassa! <3

Mutta miltä se yksinolo lomalla tuntui? Mun täytyy vastata, että aivan hemmetin hyvältä. Vaikka olen äärimmäisen joustava ihminen, tai ehkä juuri siksi, tuntui aivan taivaalliselta saada kerrankin välittää vain siitä, mitä minä haluan tehdä. Sain nukkua päikkärit just silloin kuin tuntui, mennä syömään tai sittenkin jäädä vielä ennen sitä jalkahierontaan, ihan koska voin. Olin ennen matkaa niin monta kuukautta tehnyt asioita ulkopuolelta asetettujen aikataulujen mukaan ja huolehtinut asunnon myynnistä ja ostamisesta, muutosta, koirista ja miljoonasta hoidettavasta asiasta, että oli ihan käsittämättömän parhautta saada miettiä vain itseään.

Nukuin paljon, uin paljon, kävin melkein joka päivä hieronnassa ja nautin hyvästä ruoasta. Makoilin altaalla just sen aikaa kuin huvitti ja menin hyvällä omallatunnolla päikkäreille, vaikka ulkona paistoi aurinko. Kävelin 45 minuuttia Starbucksiin juodakseni kupin hyvää kahvia tai sitten en kävellyt koko päivänä mihinkään. Mä nautin ihan älyttömästi.

Mä olen niin onnellinen, että lähdin. Että uskalsin! En todellakaan olisi tiennyt, mistä olisin jäänyt paitsi. Haluan sanoa teille, jotka pähkäilette, että uskaltaako ja voiko yksin lähteä matkalle, että lähtekää! <3 En itse biletyslomalle lähtisi (ainakaan Thaimaahan) jo ihan turvallisuussyistä, mutta tällaiselle rantalomalle voi lähteä tosi hyvin ja nauttia joka hetkestä. Lähtisinkö uudelleen? Ehdottomasti ja varmasti lähdenkin!

Suunnitteleeko joku teistä reissua yksin? Kommenttiboksista saa vertaistukea pähkäilyyn <3

20 vastausta artikkeliin “Yksin rantalomalla: lähtisinkö uudelleen?

  1. Ihanaa että lähdit :)
    Mä haaveilen kans ja suunnittelinkin matkaa tälle keväälle, mutta jää tod näk välistä ajan ja rahan vuoksi. Kissojen kanssa on nyt alkuvuonna käyty jo viidesti eläinlääkärissä, niin se on syönyt matkasäästöön laitettavaa budjettia hieman. Onneks on muita kivoja juttuja ja reissujakin tiedossa :)

    Tykkää

  2. Musta oli niin ihanaa, et uskalsit lähteä ja kiva kuulla, että oli jopa niin mieluisaa, että tulet tekemään matkoja jatkossakin yksin. :)

    Tykkää

  3. Hyvä, että uskalsit lähteä ja että matka oli onnistunut! Ei muuta kuin kohti uusia matkoja ja seikkailuja! Ehkä seuraavalla kerralla kaupunkilomalle?

    Tykkää

  4. Kuulostaa täydelliseltä! <3 Ihanaa että uskalsit ja kokemus oli noin hyvä! Rantalomat on kyllä muutenkin niin parhautta, kun saa vaan köllötellä ja nauttia :) Ja toi Snorklaus :D Voi apua! :) Mut kaikkeen sitä pystyy kun vaan haluaa ;)

    Tykkää

  5. Susta tuli tän myötä mun uus toteemieläin. Mä oon matkustanut yksin vaan työasioissa ja kerran sinne Köpikseen keikalle kun siippa oli selän takana varannut mulle liput, mut noin kauas ja noin eksoottiseen kulttuuriin (en oo koskaan käynyt Aasiassa) lähteminen olis tosi ison kynnyksen takana. Ilolla lueskelin näitä kokemuksia. <3

    Tykkää

  6. Kuulostaa aika luksukselta, kiva että uskalsit lähtee! :) Ja vastaus sun hedelmäkysymykseen: ne maistuu niin hyvältä ulkomailla siksi, että ne on saaneet rauhassa auringon lämmössä kasvaa kypsäksi asti ennen niiden poimimista toisin kuin täällä meillä myytävät hedelmät, jotka poimitaan raakileina ja kypsytellään ties millä keinoin :D

    Tykkää

    1. No noinhan se on. Ihan itketti tänään ostaa kivikovia avokadoja ja päärynöitä, ei ne maistu samalta, vaikka kuin kypsyttelisi!

      Tykkää

    1. Se oli Deevana Plaza Krabi! Voin suositella. Ruoka oli tosiaan mahtavaa ja hotellin spassa sain elämäni parhaan selkähieronnan <3

      Tykkää

  7. Mä varasin viikonloppuna itselleni elokuulle kahden viikon matkan Kreetalle ja vasta nyt jälkikäteen aloin jännittää ja googletella, että voiko ylipäätänsä lähteä yksin mihinkää rantalomalle vai onko se ihan typerää. Tottakai voin mennä yksin! Mutta vähän jännittää ja eniten mietityttää illat ja kehtaanko lähteä illalla yksin mihinkään ravintolaan. :D Sit nään jo mielessäni kaikkia kauhuskenaarioita jos vaikka sairastun tai jotain muuta ikävää tapahtuu. Tosin näitä nyt voi sattua vaikka matkustaisikin kaverin kanssa eli ihan turhaan stressailen etukäteen.

    Odotan innolla mutta siis myös hieman peläten tulevaa kesälomaa. :D Tarkoitus on viettää paljon aikaa rannalla / altaalla, levätä, shoppailla vähän, kierrellä kaupungilla ja lukea paljon. Luulis, että selviän näistä aktiviteeteistä ihan iteksenikin. ;)

    Tykkää

    1. Totta kai voit lähteä ja ihanaa kun lähdet! :) Menet ihan pokkana vaan itseksesi illalliselle ja mihin ikinä haluat, se on itse asiassa tosi mukavaa kun asennoituu niin, että nauttii ajasta omassa hyvässä seurassaan <3

      Tykkää

Jätä kommentti