Mä heräsin viikkoa ennen lomaa siihen, että bikinirajani ei todellakaan ollut sellaisessa kunnossa, että yhtään mitään bikineitä olisi ollut kiva laittaa jalkaan. Mä en ollut tähän ikään mennessä löytänyt sellaista karvanpoistokeinoa, jonka jäljiltä bikiniraja olisi ollut jotain muuta kuin tulipunainen ja täynnä pientä, kutisevaa ihottumaa. Laitoin hätäpäissäni avunpyynnön tai siis kyselyn parhaasta metodista kauneusbloggaajien Facebook-ryhmään ja viesti oli aika selkeä: paras tapa on sokerointi.

Sokeroinnissa säännöllisesti käyvät kertoivat, että käsitelty alue pysyy kuosissa neljä viikkoa tai ylikin. Tällainen helppous yhdistettynä siihen, että kovaa pistelevää sänkeä ei edes tulisi, kuulosti niin houkuttelevalta, että kun vielä eräs bloggaaja kertoi tekevänsä työkseen (muun ohella) sokerointeja töölöläisessä Blushingtonissa, varasin ajan.

Kun sokerointi tehdään ensimmäistä kertaa, se tuntuu kivuliaammalta kuin ylläpitokäynnit. Olen epiloinut joskus sääriäni ja sokerointi oli paljon kivempi tapa siitä syystä, että se on niin nopeaa! Kosmetologi levitteli kevyesti lämmintä sokerimassaa ihoalueella ensin pari kertaa edestakaisin, jonka jälkeen hän nyppäsi nopealla liikkeellä aina pienen kohdan kerrallaan niin, että karvat jäivät sokeriin kiinni. Kukaan ei varmaan ajatellutkaan, että tämä tuntuisi mukavalta, mutta mun mielestä kipu oli erittäin siedettävää. Sääret menivät hups helposti, ja bikinialuekin yllättävän! Mulla kyllä on korkea kipukynnys, mutta silti uskallan sanoa, että kivun pelon takia ei missään nimessä kannata jättää menemättä! Jännä muuten, että mitä hennompi ja vaaleampi karva (haha check), sitä enemmän karvojen irti lähteminen voi sattua! 

Toinen asia, mitä ihmiset kavahtavat, on olla kelteisillään vieraan ihmisen edessä. Ja kun työskennellään bikinialueella, on pakko olla osan aikaa gynekologiasennoissa. Oliko tämä paha? No ei!! Jos valitsee tekijän oikein, hän on ammattilainen, joka ei kiinnitä huomiota siihen, onko sulla nyt selluliittia pepussa tai vilahtaako sieltä haarojen välistä nyt mitä. Hän keskittyy siihen, lähtivätkö kaikki karvat pois ja siihen, että työnjälki on hyvää. Mua ei häirinnyt jalkojen availu vieraan edessä yhtään. Hommaa ei asentoja lukuun ottamatta voi mitenkään verrata gynellä käymiseen, koska sokeroinnissa suhun ei tungeta muovisia välineitä tai ripsiväriharjoja!

Karvatupet menevät sokeroinnin jälkeen kiinni 24 tunnissa, minä aikana ihoa ei saa rasvata. Vuorokauden kuluttua voi elellä ihan normaalisti, paitsi sileän ihon kanssa :) Mä en ollut loman lähestyessä ehtinyt kasvatella karvojani ja ihan lyhyimmät eivät lähteneet ensimmäisellä kerralla pois. Tämän näkee nyt 1,5 viikon kuluttua sokeroinnista, kun auringonvalossa säärissä näkyy joitain haaleita haituvia (mutta ei sitä sänkeä, ah!). Täytyy varata uusi aika Jennille, niin ylläpitokäsittely poistaa sitten viimeisetkin sitkeät pirulaiset :D Bikinialueen ja säärien käsittely maksoi yhteensä 75 euroa. Ylläpitokäynnit ovat halvempia.

Oletteko te käyneet sokeroinnissa? Jos ette, niin millä sitten poistatte bikinialueen karvat? :)