Lifestyle · Reissut · Yleinen

Shokeeraava loman aloitus

Aina välillä asiat ei tosiaankaan mene niin kuin on ajatellut. Mä olin miettinyt, että ehkä ensimmäisenä tai toisena iltana täällä Kroatiassa kirjoitan pienen leppoisan postauksen siitä, miten on lämmintä ja mukavaa. Ja lämmintä ja mukavaa täällä onkin, mutta eipä ollut kovin mukavaa maanantaina.


Aamu oli sujunut ihanasti altaalla lekotellen, ja puolen päivän jälkeen päätimme lähteä lounaalle johonkin lähelle. Löysimme kivan ravintolan ja kaikille maistui ruoka. Mä otin tonnikalasalaattia ja olin jo syönyt siitä ehkä puolet, kun aivan yhtäkkiä iski ihan armoton päänsärky. Ihan erilainen kuin migreenissä ja taisin kuvaillakin sitä, että ihan kuin vanne kiristäisi otsaa. Meni hetki ja tunsin, että miten mun sydän hakkaa. Söin siinä samalla annostani loppuun ja mittasin pulssini, oho 120. Sitten oltiinkin jo syöty ja lähdettiin kävelemään takaisin hotellille. Tässä vaiheessa sisko kysyi, että oonko mä palanut auringossa, vai miten ihmeessä oon ihan punainen. Olin juuri ennen ravintolaan lähtöä käynyt hotellihuoneessa ja tarkistanut tapani mukaan, että mistään ei punoita, joten olin ihan suu auki, että miten mä voin olla yhtäkkiä sitten varjossa syödyn lounaan jälkeen ihan punainen.

Päästiin hotellille ja arvelin herkistyneeni eräälle aurinkovoiteelle, jota olin laittanut juuri ennen syömään lähtöä. Tässä vaiheessa mulla punoitti kasvot, rinta ja yläselkä. Sanoin meneväni huoneeseen lepäämään ja sisko ja miehensä lähtivät käymään kaupassa. Katsoin itseäni peilistä ja säikähdin, olin tosiaan jo aivan punainen. Kävin pikasuihkussa pesemässä aurinkovoiteet pois ja kävin sängylle makaamaan. Tunsin, miten pulssi vaan kiihtyi ja kiihtyi. Mittasin sen ja se oli jo yli 160. Olo alkoi tuntua todella heikolta. Ehdin googlettaa ”anafylaksia” ja kun näin sanat nopeutunut syke ja ihon punoitus, tajusin. Nousin sängyltä ylös soittaakseni hotellin respaan, että tarvitsen lääkärin apua. Huomasin, etten pysty enää olemaan pystyssä. Päässä oli yksi ajatus, nyt äkkiä ulos tästä lukitusta huoneesta käytävälle. Älä pyörry ennen kuin pääset käytävälle. Sain otettua puhelimen mukaan ja pääsin käytävään. 

Enää ei siskolle soittaminen auttaisi, vaan näppäilin puhelimesta hätänumeron. Ihan hyvä, että olin sattunut näkemään sen jostakin esitteestä edellisenä päivänä. Ei muuten toimi hätäpuhelut Kroatiassa ihan samalla lailla kuin Suomessa. Yritin selittää asiaani ja mut yhdistettiin kaikkiaan neljälle (!!!) eri ihmiselle, joille jokaiselle piti selittää sama asia. Mua pyydettiin TAVAAMAAN hotellin osoite. Huusin puhelimeen, että en tiedä osoitetta! Toistin vain hotellin nimeä ja anafylactic reaction ja mietin, että taju lähtee ihan kohta. 

Tässä kohtaa pahaa aavistamaton siskoni tulee käytävään ja näkee mut retkottamassa maassa. Taisi raukka melkein saada sydärin hänkin. Hän hoiti onneksi puhelun loppuun ja kävi ohjeistamassa respaa, minne ensihoitajat pitää lähettää. Ambulanssi tuli muuten nopeasti! Ensihoitajat kyselivät ja tutkivat, ja sitten sain kortisonia piikillä kankkuun. Mulla oli syke pilvissä ja verenpaineet alhaalla, mutta happisaturaatio kunnossa. 


Siinä vaiheessa kun ensihoitajat lähtivät, olin tulipunainen jo hiusrajasta nilkkoihin asti. Kortisoni alkoi onneksi hiljalleen vaikuttaa, ja kolme tuntia piikin jälkeen (jotka tärisin kauheassa kylmänhorkassa) olin taas vaihtanut väriä normaaliin kuten kuvasta näkyy. 

Mä en ole tietääkseni ole ollut aikaisemmin millekään allerginen ja nyt söin jotain niinkin tavallista kuin tonnikalasalaatin, ja tilanne meni näin pahaksi. Oon nyt ihan kunnossa, väsyttää vaan. Mutta voin myöntää, että ei tekisi oikeastaan mieli syödä yhtään mitään :( Voin vain arvailla, aiheuttiko reaktion tonnikala vai joku muu. Tuleeko se toiste? Tuleeko se vielä pahempana tai nopeammin? Entä jos olen taas yksin? Ihan käsittämätöntä, että yhtäkkiä 35-vuotiaana käy näin. Täytyy Suomessa mennä lääkäriin ja pyytää allergiatestejä. Olisi ihan mukava pystyä jatkossa välttämään sitä, mikä ikinä tämän aiheutti.


Tällainen ERILAINEN lomatervehdys Kroatiasta teille, että terveisiä vaan :D 

Sain kumminkin kummitytöltä Jyri Possun parane pian -muistamisena ja se piristi mieltä tosi paljon <3 :)

Mitä teille kuuluu? :)

14 thoughts on “Shokeeraava loman aloitus

  1. Kuulostaa kyllä todella pelottavalta ja varsinkin kun ei ole mitään hajua aiheuttajasta :/ kala ja muut merenelävät on kyllä yks todella voimakkaita reaktioita aiheuttava ryhmä. Onneks tosiaan apu oli kuitenkin saatavilla ja pahemmin ei käynyt <3

    Mulla on viimeset pari viikkoa mennyt kissasäätöjen kanssa. Meidän vanharouva kävi hammaskivenpoistossa ja siinä samalla poistettiin suunnitellusti pari hammasta. Sen toipumisen lisäksi ollaan taisteltu ummetuksen ja sen mukana tuomien ongelmien kanssa ja nyt eilen saatiin vielä parin viikon tippakuuri korvatulehdukseen…

    Tykkää

    1. Voi ääh, karvakamujen terveysongelmat on vielä sata kertaa veemäisempiä kuin omat :( Mullakin on ajatuksena nyt leikkauttaa Benkku niin pelottaa, jos toinen on sitten kovin kipeä. Meidän Riki itki koko leikkauksen jälkeisen illan kun se kastroitiin, ja ikinä sitä ennen en ollut kuullut sen edes vinkaisevan :/ Tosin luulen, että herralla oli myös nuppi sekaisin nukutuksesta (mitä myös kammoan kun itsekin vihaan sitä oloa yäk) <3

      Tykkää

  2. Kääääääk, onpa ollu kova reaktio-mihin lie ja vielä ulkomailla????? 😯😥 Kuulosti kyllä pelottavalta 😰 Onneksi ei tullu mitään enempää vakavampaa, sitä ihmettelen et miksi hoitohlökunta lähti kortisonipiikin jälkeen ja eivät jääneet seuraamaan tilannetta 🙁 Pitäis aina muistaa et jos on herkistynyt/allerginen jollekin ja ei oo ollu/tullu vaikka vuosiin oireita ni oireet voi silti pompsahtaa aivan yhtäkkiä päälle. Kandee hakea testeihin, josko vaikka pääsisit 👍😳 Onneksi saadaan jatkossakin lukea sun blogia ♥️

    Tykkää

    1. Mä itse asiassa ihmettelin ihan samaa. Lähtivät vain, eivätkä ohjeistaneet mitään siitä, pitääkö mua seurata tai milloin pitää hakeutua uudelleen hoitoon jos oireet palaavat ym. Suomessa olisi varmasti toimittu tämän suhteen eri tavalla…

      Kyllä mä uskon, että pääsen työterveyden kautta testeihin kun tämä reaktio oli niin paha. Jos ei muuten, niin vaikka yksityiselle sitten!

      Kiitos empatiasta <3

      Tykkää

  3. Kuulostaa aivan järkyttävälle! Oot ihan mun suosikkibloggaaja, ONNEKSI olet kunnossa.

    Mulle iski viitisen vuotta sitten aika paha koivun siitepölyallergia ilman mitään aiempia vaivoja ikinä, että näyttää olevan oudon mahdollista saada näin aikuisiällä yhtäkkisiä allergioita… Outoa.

    Tykkää

    1. Kiitos! :) Joo, löysin itsekin tietoa tästä kun googletin. Suomalaisessa artikkelissa (joka onkin linkattu alempaan kommenttiin) mainittiin, että histamiiniallergia on kiistelty asia, joten saapa nähdä, mitä lääkäri sanoo.

      Tykkää

    1. Voi hyvin olla… täytyy kysyä lääkäriltä, mitä mieltä hän on. Jos mulla olisi tuo histamiiniallergia, niin sittenhän allergiatestejä ei tarvittaisi, hmm.

      Tykkää

  4. Huh, pelottava kokemus ja pelkokerrointa tietenkin lisää se, että se tapahtuu ulkomailla. Onneksi sait apua!
    Mun kaikki allergiat on puhjenneet vasta aikuisiällä, joten se on näköjään täysin mahdollista. Olen vetkutellut allergiatesteihin menemistä, koska en tietenkään haluaisi kuulla olevani esim. kissalle allerginen:P Joistain ruoka-aineista tulee ihmeellisiä lehahduksia enkä ole onnistunut jäljittämään, mikä niitä aiheuttaa. Olisi tietenkin hyvä tutkia, ennen kuin käy jotain tällaista vakavampaa.

    Tykkää

    1. Jep, pahin pelkokerroin oli se hätäkeskuksen säätö :P Mäkin just mietin, että mitä jos saisi kuulla olevansa koirille pahasti allerginen, ihan painajainen…

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s